Päiväkirja 2008
 

Etsin.

Maanantai/tiistai 29-30/12. Yö.

Istun tässä ja maistelen pojalta saamaani viskiä (The Macallan) ja mietiskelen mitä sanoa vuoden viimeisiksi sanoiksi tällä sivulla. Huomenissa ja aattona on kiireitä niin, että tuskin ehdin enempää sanomaan. Huomenna Munne täyttää kaksoseksi vaadittavan iän ja aatto luultavasti menee keikkaa odotellessa juhlan jälkimainingeissa. (selitykseksi sukuani tuntemattomille: Munne on siskoni ja pieninä meitä  kutsuttiin kaksosiksi).

Viskistä tulee mieleen isäni, joka tänä vuonna olisi täyttänyt 90, hänellä oli tapana ottaa viskiä "terveydeksi", "yömyssyksi" aina silloin tällöin - noita tavanomaisia johnie walkereita ja mitä niitä oli. On tullut monta kertaa mieleen, että olisin voinut ehkä arvartaa hänen viskimaailmansa tuntemusta kun on tuota tullut opiskeltua tässä vuosien varrella.

Venyy tämä tämä päivittäminen, kun Jussilta - soittokaverilta - tulee tossa samalla hienoja uutisia, eli mennään jo huomista, mikä se sitten lieneekään.

Toista vuotta olen näitä sivuja pitänyt. Lukijamäärä - niitä kai te olette - on kasvanut kuukaudesta toiseen (niin, no onhan noita kuviakin) - eli viittaan päivän mieteeseen. Olette hankalia siinä suhteessa, että jotain sanomista pitäisi löytää - ja se ei ole aina niin helppoa. Maailmassa kun kaikki tuntuu jo sanotun - moneen kertaan. Tässä sanomaa. Kulunut vuosihan on ollut sellainen, että kiittäminen on usein jäänyt kesken.

Eli kiitos teille kaikille ja hyvää uutta vuotta.

Lauantai 27/12. Iltayö.

Niin on joulu ja joulurauha ohitse. Israel iskenyt Gasaan, muutama miljoona länsimaalaista alennusmyynti tiskeihin.

Itse vietin joulun rauhallisesti Dalslannissa, saunoen, syöden, biljardia pelaten (ei välttämättä tuossa järjestyksessä). Saunan jälkeen taisi tulla maailmaa mökin parvekkeella parantaessa otettua pari oluttakin. Joulupäivänä kävimme reippailemassa ja sillä reissulla tuli otettua muutama kuva, jotka ilmestyvät tuohon viereen tuota pikaa.

Elämässäni on outoja sattumuksia. Luen parasta aikaa Elias Canettin omaelämänkerta romaaneja. Olen päässyt toiseen osaa, joka kertoo hänen Wienissä viettämästään ajasta 20-luvun jälkipuoliskolla. Kirjassa mainitaan useampaan otteeseen Karl Kraus, itävaltalainen satiirikko, joka toimitti lehteä - loppuajasta yksinään, eli siis eräänlaista blogia - Die Fackel. Törmäsin hänen nimeensä tämän aamun DN:n esseessä, missä käsiteltiin "yleisöä", sen "haluja" ja "mielipidettä". Eli mediakriittisyys ei ole mikään uusi eikä ihmeellinen asia. (Valitettavasti esseetä ei löydy vielä netistä - liitän - jos muistan - sen tänne jahka ilmestyy.) Googlettamalla Krausista löytyy aika lailla tietoa, vaikka esseessä häntä mainostetaan "unohdetuksi".

Arki ikään kuin alkanut. Eilen oltiin keikalla kotikylässä, uuden vuoden aattona Johans Krogissa. Siis eikun sinne.

Keskiviikko 24/12. Aamu.

HYVÄÄ JOULUA!

Maanantai 22/12. Iltayö.

Suomessa käydään keskustelua onko meneillään oleva kriisi talvisotaa, vai jotain vielä pahempaa. Demareiden Paavo Lipponen pistää paremmaksi viidellä sadalla tykillä meinotellen, että kyseessä olisi harmagedon. En nyt mikään Lippos-fani ole - tällä puolen lahtea on helppo olla neutraali - (ja olen sitä mieltä, että Pave hihkasee pikkasen myöhässä - politiikka, jota hän ja monet muutkin ovat viime vuosikymmenet ajaneet on johtanut nykyiseen tilanteeseen - eli se että on huonot housussa on kokonaan omaa vikaa) - niin olisin kuitenkin taipuvainen olemaan hänen kanssaan kohta samaa mieltä. Jos jostain välimaastosta suomalaistermein asiaa arvioisin niin oltaisiinko menossa ajopuuna jatkosotaan? Globaalisessa talousrytistyksessä on pienoisten maitten tietysti ollut vaikea uida vastavirtaan. Ruotsissa moista keskustelua ei käydä - eipä ole sotia mihin kriisiä verrata. Tänään - lopultakin - tunnustettiin talousuutisissa, että tällaista pörssinotkahdusta ei ole koettu koskaan aikaisemmin. Kenties juuri se tekee asiasta vaikeasti keskusteltavan - ei ole kieltä. Vuosikymmenet ollaan toisteltu mantraa markkinoiden ylivoimaisuudesta ja kun pohjaton pettää on uuden ajattelun löytäminen työn takana. Muualla maailmassa - lähelläkin - käydään kuitenkin peruskeskustelua, siitä maininta täällä. Harmittaa että kielitaidotonna ei pysty maailmaa seuraamaan kuin välikäsien kautta.

Eh... tuli pitkä. Ja kohta on joulukin - rauhan ja kulutuksen juhla. Huomenna lupaan kirjottaa kauniisti.

Britneylläkin asiat reilassa, listojen kärjessä ympäri maailmaa.

Perjantai 19/12. Iltayö.

Keventää pitäisi näin viikovaihdetta kohdin, mutta valonpilkahduksia ei taida olla muuta kuin aurinko tuossa viereisessä kuvassa. Kunnon vitsitkin on kortilla.

Jokin aika sitten Bombayssa tapahtuneen terroristi-iskun yhteydessä hämmensi lukea suomalaisista lehdistä samasta asiasta. Siellä kun puhuttiin Mumbaista. Hindujen ääripuolue Shiv  Sena ajoi kaupungille nimen vaihdon kymmenisen vuotta sitten yleisestä mielipiteestä välittämättä. Enempi asiasta täällä. Artikkeli päättyy tragikoomisesti - äärimmäisyysliikkeissä ihmisen tyhmyys tiivistyy - nämä olivat murhannneet "The Bombay Sporting Goods Emporium" johtaneen liikemiehen, joka oli kieltäytynyt vaihtamasta firman nimen Bombayta Mumbaiksi.

Jos vaikka laittaisi omia kuulumisia tähän lopuksi. Tänä aamuna ehdin toimia joulupukkina, kävin myös jakamassa joulukukkia, kun muutakaan tekemistä ei ollut ja sitten painelin kävelylenkille uuden mp3-soittimen kuulokkeet korvissa. Joutuisasti kävi askeleet.

Torstai 18/12. Iltayö.

Aamun Hesarista luin että Nurmijärvellä oli ammuskeltu. Sellaistakin sattuu. Kiinnitti kumminkin huomiota se, että poliisien mukaan ammuskelija ei ollut vaarallinen. Jäin miettimään millaisen ohjekirjan mukaan poliisit tällaisissa tapauksissa toimivat. Kenties se menee näin: "Pienikaliberiset pistoolit ja haulikot - ei aiheuta toimenpiteitä. Kivääri, sillä jo osuu - tarkista tilanne viikolla. Käsikranaatit, sinko - käy heti aamulla huomenissa. Tykit ja sitä järeämmät - lounaan jälkeen." Illan Hesari tietää kertoa, että ammuskelija itse on ilmottautunut poliisille - hyvä niin.

Francon viimeisiä patsaita purettu Espanjassa 33 vuotta diktaattorin kuoleman jälkeen. Mennyt hautautuu hitaasti. Isäni mainitsi syntyneensä Suomen historiallisen kehityksen keskipisteeseen, vuoteen 1918. Viime vuosisadan alusta 60-70-luvulle - jolloin isä asiaa pohdiskeli - Suomi oli kehittynyt yhtä paljon kuin se oli kehittynyt niiden vuosisatojen aikana, jolloin Suomea nimeltä mainittiin; tämä oli isäni teesi. Niin - hurjaahan kehitys viime vuosisadalla oli ympäri maailmaa. Se oli myös sotien vuosisata - ja demokratiankin, joka alun räpeltelyjen jälkeen näytti jopa selviytyvän voittajaksi kunnes sitten möi pyllyään markkinoille ja nyt on sitten kalliilla ostamassa takaisin.

Amerikoista kantautuvien tietojen mukaan Britney olisi menettämässä järkensä. Niinkin voi käydä.

Uusia kuvia on kamerassa - lupaan vaihtaa huomenna. Vitsit sen kun vähenevät.

Keskiviikko 17/12. Iltayö.

Katastrofi on täällä. Loppu on alkanut. Latvia ei voi osallistua Euroviisuihin! Siihen verrattuna ilmestyskirjan neljä ratsastajaa eivät ole mitään. Viekää kaikki muu, mutta älkää Euroviisuja!

Muita merkkejä - tosin hyviä: pääministeri Putin on ottanut vastuulleen venäläisen elokuvatuotannon. Tulee mieleen vanhat hyvät ajat, jolloin mausta ei tarvinnut keskustella saatika välittää, siitä päättivät ne, jotka siitä jotain ymmärsivät: Stalin ja Hitler - maailman historian suurimmat kaunosielut.

Apropos Aatu - joku amerikoissa on antanut lapselleen nimeksi Adolf Hitler. No pääseehän sillä otsikoihin.

Minusta piti tulla Martti, jos trendi olisi jatkunut pikkuveljestä olisi sitten tullut Mauno, tai muuta vastaavaa - isoveli kun on Markku. Ystävän pojan nimi on Alvin. Jimi olis tietysti myös hyvä nimi ja Erickin, vaikka on turhan ruotsalainen. Minulla oli aikoinaan kissa , joka kantoi nimeä BB. Nuoremalle väelle tiedoksi, että hänkin on kitaristi - Kingin sarjaa, johon kuuluvat Albert ja Freddie. Ja Albertista tietysti tulee mieleen meidän oma Albert, Albert Järvinen. No - maailma on upeita kitaristeja täynnä ja onneksi maku saa olla vapaa.

Fiat - Ferrarin omistaja - on lomauttanut kaikki 50 000 työntekijäänsä. Mutta Kimillä ei huolta mitään - maailman halvimman auton valmistaja intiallainen Tata Motors ryhtyy sponsoroimaan Ferrarin f1-tallia. Tekisi mieli hymyillä.

Maanantai 15/12. Iltayö.

Maanantai ei mittään. Oikeesti sunnuntait keikan jälkeen. Tänään olen kuitenkin ollut ahkera. Syykin on yksinkertainen: ystävä ilmoitti tulevansa kyläilemään huomenna. Eli eikun siivoamaan. Ajattelin yllättää hänet tuoreella leivällä. Suunnitellut leivän paistamista koko syksyn, nyt sain hyvän syyn. Sanoiko joku: laiska?

Tänään lenkkeilin kauppaan ja takaisin. Olin unohtanut ladata kameran akun ja niinpä jouduin jättämään kuvausvehkeet kotiin, niin eikös tietenkin löydy kuvattavaa. Paluumatkalla kissa syöksyy valtavalla vauhdilla vastaan ja ehdin nähdä hiiren tekevän lennossa äkkikäännöksen ja kissa tietysti perään. Seuraavan kerran kun näen kissan on tällä jo hiiri suussa.

Nettilehdet uudistavat kasvojaan; Hesari muutti muotoaan ja saman tien piirostaiteilija Karlsson katosi jonnekin - mahdollisesti kokonaan - en ainakaan ole onnistunut hänen, usein loistavia, satiiripiirustuksia löytämään.

Viime aikoina olen lukenut Kemppisen blogisivua, joka on todella mielenkiintoinen ja monipuolinen sekä loistavaa tekstiä.

Lehtitiedot kertovat että Britneytä olisi käytetty Yhdysvaltain Kuubassa sijaisevalla Guantanamon vankileirillä kidutustouhuissa. Olisiko hän niin julma?

Huom. Holopaisen jouluun pääsee tuosta sivulinkistä.

Perjantai 12/12. Iltayö.

Lucian aatto. Taas eräs näistä ruotsalaisista perinteistä, joita en koskaan ole osannut sisäistää. Eli ei minusta ruotsalaista tule. Tuo mieleen muiston ensimmäisistä työpaikoistani kultaiselta 70-luvulta, kun ruotsalaiset työtoverini kysyivät lähtisinkö "lussamaan" klo. viideltä tarhan pomon kotiin. Kenties tuo kokemus karkoitti lucianpäivän vietosta, vaik´en lähtenytkään. Ajattelin vain että "hulluja nämä ruotsalaiset". Toisaalta ilmeisesti lucian valinta on tässä maassa vienyt pohjan pois missikisoilta, vaikka luciat eivät nyt bikineissä keikistelekään. Suomessahan missi on jotain pääministeristä seuraavaa maan vaikuttajana. Vai onko sielläkin aika ajanut kauneuden ohi. BB- ja Idols-julkikset ovat perineet tuon paikan kansakunnan syvien rivien sydämessä.

Venäjällä asiaa sentään vielä harrastetaan - ja kenties maailmalla muutenkin, mutta en ole tullut kiinnittäneeksi huomiota. Venäjällä siis ollaan valitsemassa miss perustuslakia, tai valittu kai jo. Tuo mieleen haikeutta. Muistan kuinka kultaisella 70-luvulla Moskovassa avattiin ensimmäinen strippi-klubi länsimaisen hapatuksen ehkäisemiseksi. Jostain syystä ei klubi kuitenkaan herättänyt ansaitsemaansa innostusta neuvostoväen parissa. Politbyroo piti asiasta täysistunnon, syitä syviä tutkittiin, mutta kaikki oli kohdallaan: stripparikin oli ollut puolueen jäsen vuodesta -26.

Britneyllä kuitenkin menee hyvin: ex-rouvan tuore Circus-albumi komeilee Yhdysvaltojen arvostetun Billboard-albumilistan ykkösenä. Sillä lailla!

Keskiviikko 10/12. Ilta.

Eilen olin Toini Nissisen, monivuotisen seura-aktiivin, hautajaisissa. Ikää ehti hänelle kertyä yli kahdeksankymmentä vuotta. Seura touhuissa mukana niistä pitkästi yli kaksikymmentä. Toini oli aina iloinen, ahkera uurastaja, noita hiljaisia, joita ilman seuratoiminta ei pyöri.

Kreikassa levottomuudet alkaneet saada kapinan luonnetta - siihenkö olemme menossa?

Eilen kerrottiin uutisissa, että yhtiöt olisivat jakamassa miljardikaupalla osinkoja osakkeiden omistajille. Eikö osakekurssit olekaan laskeneet, vai onko sittenkin rahaa jaettavaksi asti - tosin ei työläisille.

Meidänkin kylä ylitti uutiskynnyksen. Illan Rapport-uutislähetyksessä komeiltiin maaseutukierroksen ykkösuutisena. Polttopulloja heittelevät tuolla tois´puol´ jokkee. Autoja polttelevat ja poliiseja ammuskelevat ilotulitusraketein ja nakkelevat polttopulloilla. Kapinaa?

Hienoa kumminkin että Suomi voitti Nobelia.

Siskolla ja hänen miehellään on kissa nimeltä Juuso (tai virallisemmin: Michael Jackson jr. tai kuinka se nyt menee islamin uskoon siirtymisen jälkeen?). Juuson erikoisuutena on että se tykkää saunoa, eli selvästi suomalaista sukujuurta. Kuva on viime torstaiselta saunareissulta, jolloin hän itseoikeutetusti tuli mukaan lauteille. Tosin vierasti outoja saunojia ja poistui ennen kuin aloimme lyödä löylyä.

Maanantai 8/12. Ilta.

Viime viikko oli sellaista matalalentoa, etten ehtinyt sivuani päivittämään. Aikomus kyllä oli vakaa. Keskiviikko meni seuran touhuissa, torstaina sain käytyä lenkillä, illalla lähdimme ystävän kanssa saunomaan Dalslantiin, päihitimme saunan lämpiämistä odotellessa mennen tullen siskon miehen ja hänen kaverinsa biljardissa. Ja vielä saunan jälkeenkin. Hauska ilta. Perjantai menikin ostoksilla, kun hankkimme seuran pikkujoulutarvikkeita. Lauantai kiirehdin Uddevallan halppisliikkeeseen ostamaan tuulilasinpyyhkijät - torstain saunareissulla huomasin entisten vetelevän viimeisiään. Iltapäivällä olimme hyvissä ajoin Folkets Parkilla valmistautumassa illan koitoksiin. Touhottaminen vaati veronsa - keikalla Parkilla kasasimme reippaina poikina hyvissä ajoin soittovehkeet pystyyn ja vasta purkuhommiin ryhtyessämme huomasimme, että tuplakaapit olivat jääneet yhdistämättä. Niinkin voi käydä.

Lauantai oli myös Suomen itsenäisyyspäivä. Touhutessa sitä en edes ollut muistaa. Nettilehdistä juhlahumua tsekatessani sain vaikutelman, että tärkeintä tuossa juhlassa on se millainen riepu kelläkin naisella on päällä. Tämmöisenä aikana se tuntuu jotenkin irvokkaalta.

Joululahja-ajat alkavat olla käsillä. Maailmalla on tehty listoja typerimmistä lahjoista. Vessagolf osoittaa mielestäni kyllä huikeaa innovaatiokykyä, en kuitenkaan laita sitä toivomuslistalle. Vessaharrastuksissani olen perinteisen lehdenlukulinjan kannattaja.

Britneyn äiti tunnustanut osallisuutensa tyttärensä pahoinvointiin. Sitä minä jo epäilinkin.

Tiistai 2/12. Iltayö.

Jatkanpa eilisestä aiheesta. Täkäläinen laulajatar Carola  kertoo Göteborgs Posten lehdelle haluavansa antaa konsertillaan ensimakua taivaasta. Myyn taivasosuuteni. Halvalla.

Vieraskirjassa keskusteltiin ruotsin kielen ihmeellisyyksistä kuten fanfar-sanasta. Aamun GP kertoi erään toisen täkäläisen turhimuksen olevan huolissaan siitä kun hänestä on levitelty "falska lögner", eli ilmeisesti siis totuuksia.

Ruotsin ylpeydet Saab ja Volvo ovat nyt sitten myynnissä, no, Saabin osalta myyntitieto vielä puuttuu, mutta eiköhän se paikkoin tule. Kysyä voi myöskin onko aiheellista puhua ylpeyksistä, samoja Fordeja ja Opeleitahan nuo taitavat olla siinä missä muutkin sen merkkiset autot. Ostajista saattaa olla uupelo; autojen myynti on rajusti laskenut ja jossain näin mainittavan, että maailmassa olisi auton tuotannossa neljän miljoonan ajoneuvon ylikapasiteetti. Ei hyvältä näytä.

Maanantai 1/12. Iltayö.

Niinpä niin. Joulukuu. Alkaa kallistua tämä vuosi lopullisesti lopuilleen.

Paloautot ajoivat tänne mäelle naapurikadulle illansuussa valot vilkkuen. Kenties adventtikynttilöiden syytä. Toisella suunnalla on sairaalla, mistä lähes joka ilta lähtee ambulanssit sinivalot päällä. Pimeä ja lehdistä riisutut puut saavat ne näkymään paremmin. Herättävät minussa pikkupojan. Teki mieli juosta katsomaan tulipaloakin. En mennyt.

Kalevassa keskustelua miksi kirkosta eronneet viettävät joulua. Aihe kiinnosti - olenhan vasta tuosta laitoksesta eronnut. Kiinnosti hetken. En viitsi edes linkittää. Enhän vietä jouluakaan muuta kuin suklaarasian verran. Sekin taitaa tänä jouluna jäädä, kun tuttava Göteborgin seminaarissa väitti minun "pyöristyneen"... Hm.

Hämmentää ihmisten intohimo väitellä uskon asioista. Tee jumalan olemassa olosta tai ihmisen alkuperästä keskustelualoite, niin takuulla on väittäjiä. Niin no, toisaalta on hyvä, että jää väittelyn tasolle. Jossain päin maailmaa pääsee hengestään, kun ei usko, tai uskoo väärin. Päivän miete uusintana.

Päivän miete

Jumalalle kiitos, olen ateisti!

 

Luis Bunuel

Torstai 27/11. Iltayö.

Eilen vähemmistöseminaarissa Göteborgissa. Jutskaa isännöi Länsi-Götanmaan aluehallinto, mutta sen verran oli lusikkaa sopassa, että viiteryhmän - jonka jäsen olen - aloitteesta palaveri järjestettiin. Kutsu tilaisuuteen oli mennyt alueen suurimmille vähemmistökunnille, mutta kiinnostus oli nollan luokkaa. Yhdestä ainoasta kunnasta oli edustaja paikalla. Kertonee ruotsalaisen yhteiskunnan kiinnostuksesta vähemmistökysymyksiin. En päivän antiin puutu sen enempää, jahka muistio tilaisuudesta tulee, liitän sen Viran puolesta osioon. Se täytyy mainita, että me ruotsinsuomalaiset kunnostauduimme taas jälleen kerran julkisesti mustaamalla toisiamme. Viiteryhmän kokoonpano - josta on ollut natinaa alusta lähtien - herätti arvostelua. Ei kuulema edusta tarpeeksi kattavasti kaikki ammattikuntia yms. Viiteryhmässä on ruotsinsuomalaisilla neljä edustajaa. Omasta puolestani voin todeta, että työurani aikana olen tullut tehneeksi yhtä ja toista. Paikalla ollut viiteryhmä puheenjohtaja Roland Andersson totesi, että meidän ruotsinsuomalaisten tulisi itse selvittää tämmöiset, mutta sepä ei oikein nurkissa kyräämisellä onnistu.

Huomenna keikka radiotalolla Göteborgissa. Säestämme siellä Sanna Toivasta ja Juha Illmania. Kuuluu radiosta P4-kanavalta klo. 18.00 jälkeen. Paikallekin saa tulla. Täältä lisää tietoa radiojutskasta.

Maanantai 24/11. Iltayö.

On vielä monta yötä jouluaattoon.

Perjantaina olisi keikka radiotalolla Göteborgissa. Säestämme siellä Sanna Toivasta ja Juha Illmania. Kuuluu radiosta P4-kanavalta klo. 18.00 jälkeen. Paikallekin saa tulla. Pidettiin poikien - Jussin ja Jonten - kanssa treenit Jussin luona männä lauantaina kappaleista, joita radiossa on tarkoitus soittaa. Hyvin istuivat kappaleet parin soitto kerran jälkeen, joten siirryimmekin karaoken pariin; ensin Jussin luona ja sitten kantakapakka Babylonissa. Kuskiksi joutuneena olin kotona puoli kolmen maissa yöllä. Harvoin tällaisia illan istujaisia meillä on - viimeksi olimme tuulettumassa poikaporukalla lähes kolme vuotta sitten. Täältä lisää tietoa radiojutskasta.

Vatikaani antaa anteeksi John Lennonille hän Jeesus-lausuntonsa 60-luvulta. Nopeaa toimintaa anteeksiannon kirkolta.

Michael Jackson on puolestaan ryhtynyt muslimiksi. Mitähän Vatikaani siitä tuumii?

Torstai 20/11. Iltayö.

Aamun lehdestä luin mitkä merkit paljastavat onko nainen hyvä sängyssä. Thai-ruokaa tarjoava olisi kuulema sellainen - ei kai peräti thai-nainen? Muutenkin ruuasta pitävä nainen on miestenlehti Men’s Healthin mukaan miellyttävä tuttavuus sängyssä. Myös sellaiset, jotka tietävät kuka on Sid Vicius - eli siis kokeneemmat naiset ja sellaiset jotka ovat hyviä suutelemaan ja tanssimaan paljastavat myös kyvykkyytensä sängyssä. Sid Viciusin tuntevia en kovin montaa tunne, mutta muutaman naisen olen tavannut, jotka ovat todella upeita tanssimaan.

Meitä on petetty! Sinkkuäiti Reginalla onkin jo valmiina mies! Osaakohan tuo Regina edes tehdä thai-ruokaakaan?

Ja lisää meidän sinkkujen mollausta: jokin päivä sitten uutisoitiin, että Saksasta on löydetty kivikautinen, 4 600 vuotta vanha hauta, mihin oli haudattu väkivaltaisen kuoleman kohdannut ydinperhe. Eli se ikään kuin olisi nyt sitten todistetusti se ainoa ja oikea malli. Kenties ydinperhe tuohon aikaan oli tuiki tarpeellinenkin - siis niille, jotka perheen perustivat. Ihmisen vesa kun varsin hidas kehittymään, viihtyy sikiönäkin luvattoman pitkään, mikä nähdäkseni vaatii sen, että kimpassa on elettävä, jos meinasi pennut maailmalle saattaa. Uskoisin kumminkin, että uros saattoi noinakin aikoina käväistä sinkkuäitien tykönä thai-ruualla, enkä pitäisi mahdottomana sitäkään, etteikö naaras olisi pussata mossauttanut tulisesti vieraampaakin urosta oman ukon silmän välttäessä.

Tiistai 18/11. Iltayö.

Eilinen meni lenkillä käynnin ja talvirenkaiden vaihdon merkeissä. Lenkillä sain pari hyvää kuvaa - mm. jatkoa sydänsarjaan - niitä sitten sivulle jahka ehdin ja jaksan. Renkaiden vaihdossa ei mennyt niin pitkään kuin olin pelännyt, sitä vastoin ilman metsästämisessä. Yksi renkaista tyhjeni vallan kokonaan ja eikun kesärengas takaisin, talvinen takalunkkuun ja hakemaan ilmaa. Ongelma oli vain se, että kaikki muutkin olivat hoksanneet eilisen sopivaksi päiväksi vaihtaa renkaita ja huoltoasemiakin oli ehditty sulkea sitten viime kevään, eli sain pyöriä kylää ympäri ennen kuin  henkeä löytyi.

Suomesta kantautuu tieto, että presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhliin on lähetetty väärennettyjä kutsuja. Asia on suuren luokan skandaali, kun ottaa huomioon, että viime aikojen suomalaisen keskustelun mukaan ei presidentillä juuri muuta virkaa enää olekaan kuin noiden juhlien järjestäminen.

Johtuisikohan halut kaventaa presidentin valtaoikeuksia siitä, että hän on nainen? Jostain luin aikoinaan, että naisten pääsy politiikkaan - jopa johtaville paikoille - johtuu siitä, että poliittinen valta on katoamassa. Valta on siirtynyt muualle - yritysten ja yhtiöiden hallituksiin, joissa tunnetusti naisille ei oikein ole tilaa. No, nyt tuo miesten käyttämä valta on rupsahtanut pahemman kerran ja kovasti ollaan kinuamassa politiikoilta toimia asioiden saattamiseksi kuntoon. Niinkin voi käydä.

Perjantai 14/11. Ilta.

Palaanpa vapaus-aiheeseen, josta kirjotin muutama päivä sitten. Auto on ihmisen vapauden symboli no 1. Kainona sivuhuomautuksena tähän voisin mainita lukeneeni jostain väittämän, että suomalaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon ilman polkupyörää. Polkupyörä ei toki sovi samalla lailla vapauden symboliksi; on siihen liian... eh mitätön vempele - vaikka kansakunnan pelastikin. Suomessa kyllä vapauden ja kansankunnan pelastuksen symboleita riittää vaikka muille jakaa, mutta eihän minun niistä pitänyt, vaan autosta. Tai oikeammin liikenteestä. Aamusta luin lehteä, jossa jälleen vaadittiin panostusta onnettomuus alttiin tien parantamiseksi. Niinpä niin. Olen jonkun kerran ajanut "onnettomuus altista" tienpätkää, joka on karsinoitu vaijeriaidoin. Toki on ollut turvallinen tunne, ettei kukaan kaistapää kaahaa vastaan  samalla kaistalla, mutta samalla on kyllä ollut sellainen - niin - karsinaan ahdettu olo.

Avaruusteleskooppi Hubble onnistunut kuvaamaan planeetan toisesta aurinkokunnasta. Siis näkyvässä valossa. Aiemminkin planeettoja on saatu kuvattua, mutta toisenlaisin menetelmin. Tämä on ikään kuin oikeasti oikea kuva. Tuntuu lohdulliselta tietää, että emme kenties olekaan yksin.

Lohduttaa myös sekin, että Britney on poikansa kanssa päässyt pois sairaalasta, minne he olivat joutuneet kiirehtimään pojan äkillisen sairaskohtauksen vuoksi.

Keskiviikko 12/11. Iltayö.

Huomaan kirjoittelevani näitä iltayöstä. Jotenkin kuvittelen, että ajatus ehtisi kypsyä päivän aikana. Luultavasti kuvittelen liikoja. Olen joutunut usein huomaamaan, että ajatukset karkaavat ja katoavat; joskus harvoin palaavat takaisin. Pidän kynää ja paperia lähettyvillä.

Luen paljon kirjoja, hitaasti. Kirjastosta on jatkuvasti teos lainassa; yöpöytäni päällä on huojuva pino kirja-alesta, divareista ostamiani kirjoja. Hyviä kirjoja luen vielä hitaammin. Mikä on hyvä kirja? Tunnistan sen siitä, että tuon tuosta keskeytyy lukeminen ajatukseen, muistoon, mielleyhtymään ja on palattava takaisin, etsimään kohtaa mitä oli lukemassa. Kenties en osaa lukea.

Siitä pääsenkin luontevasti seuraavaan aiheeseen. Olen usein miettinyt miksi ihminen on tyhmä. Hulluuden nyt vielä jotenkin ymmärtää, mutta tyhmyys on jotakin, mitä en käsitä. Tyhmyys on joka päiväistä - mitä muuta tämä talouslama on muuta kuin tyhmyyttä? Usko loputtomaan talouden kasvuun pelkkiä papereita ostamalla ja myymällä ei ole mitään muuta kuin tyhmyyttä. Tyhmyyttä on pienemmässäkin mittakaavassa. Vääntö siitä, että suomenkieliset hoidettavat ja hoitajat - heitä molempia kun on - kohtaisivat toisensa kesti kaksi vuotta tässä kylässä. Pelkästään tässä viimeisessä rupeamassa. Viime sunnuntaina sain kuulla kuinka ruohonjuuritason talous kohennetaan sillä, että säästetään 400 kr. samalla, kun poistetaan tuloja 4000 kr. En ymmärrä.

Viran puolesta osio on päivitetty viimeisimmällä viiteryhmän kokouksen muistiolla. Sitä pääsee lukemaan myös tästä.

Maanantai 10/11. Iltayö.

Jätän kuvan vaihtamatta - kahdestakin syystä. Ensinnäkin siinä on Erja-siskolle kiveä kerrakseen; toisekseen tuo Tutankhamonia muistuttava järkäle sai minut miettimään kuinka vähän maailmasta näenkään. Olin kulkenut kävelylenkeilläni lukemattomat kerrat kiven ohi ennen kuin näin sen mitä siinä oli. (Tuo silmä vaikuttaisi jälkikäteen tehdyltä - kivi on lämpöputkityömaan varressa, missä on räjäytelty kallioita. Eli kenties joku toinen oli nähnyt nyös Tutankhamonin ja "viimeistellyt" lopputuloksen. Mutta onko nykyisillä kallioporaajilla käsiporia? Saattaahan tietysti koneporakin kääntyä sellaiseen asentoon, että silmä syntyisi.)

Pari päivää sitten oli Dagens Nyheterissä juttu valinnan vapaudesta. Artikelissa esitettiin väite, että meillä olisi vähintään n. 6500 eri valinnan mahdollisuutta: lasten hoidot, koulut, pankkisäästöt, eläkesäästöt, jne. jne. Ei nyt aivan loputtomiin, mutta 6500 valintaa on vino pino, jos niihin ajan kanssa alkaisi paneutumaan. Menisi ikä ja terveys. Eli onko perimmältään kyse hallitsemisesta? Ihminen sumutetaan puuhailemaan "valintojen" kanssa "osallistumisen" ja "vaikuttamisen" nimissä, kun todellinen vaikuttaminen on myyty. Artikkeli löytyy täältä.

No, nyt näyttäisi olevan aika sellainen, että ollaan ostamassa kaikki myyty takaisin. Ensin pankit ja sitten voidaankin siirtyä valtiollistamaan tuotantolaitoksia. Marx-vainaa - Karl siis - taitaa myhäillä haudassaan.

Perjantai 7/11. Iltayö.

Laman seuraukset alkavat näkyä, maksajan paikalle haetaan vapaaehtoisia. Suomessa suunnitellaan työttömyyskorvauksien leikkauksia. Lahden tällä puolella hallitus houkuttelee maksumiehiä työttömyyskassamaksujen pienentämisellä. Asialla alkaa olla kiire, sillä ensimmäiset työttömyysturvan piiristä eronneet ovat joutumassa kilometritehtaalle, jonka päässä odottaa sossunluukku. Eli lyhyen aikavälin työllisyysnäkymistä taitaisivat sosiaalivirkailijat olla kysyttyä työvoimaa. Sitäkin jaksan ihmetellä, että milloinkahan tulee niin suuri lama, että ne joilla on rahaa joutuvat sen seuraukset maksamaan?

En tiedä uskallanko enää lentoyhtiöistä mainita mitään; viikolla huhuttiin jopa sellaista että SAS olisi konkurssikypsä. Saa nähdä pitääkö ensi kevään mahdollinen Pietarin reissu tehdä ensin soutuveneellä lahden yli ja sitten evakkokärryillä läpi Suomi-neidon hameenhelmat ja Karjalan kannas. Olisi toki ekologisesti katsottuna varteen otettava vaihtoehto.

Luin tämän aamun lehden yleisönpalstalta, kuinka tällaiset koti- ja blogisivut, Facebookit yms. olisivat nykyaikaisen, narsistisen ihmisen ilmentymä. Kenties on niin. Minulta on kysytty miksen kirjoita henkilökohtaisemmin, enemmän itsestäni, mutta silloin kyllä kävisi niin, että nämä sivut lopahtaisivat kerta heitolla. En usko hetkeäkään, että elämäni kuvaaminen kiinnostaisi ketään. Näitä pohdiskeluja sentään jaksaa jokunen lukea - ja kuvia katsella - kiitos teille.

Maanantai 3/11. Iltayö.

Tämän aamun suomalaiset nettilehdet hämmensivät. Joka lehdessä päällimmäisenä uutisena mitä joku oli tienannut Suomessa. Ehdin aina vuoden aikana unohtaa, että maailman suurin tapahtuma Suomessa syksyisin on sikäläisten verotettavien tulojen julkaisu. Oikeesti - en ymmärrä.

Oikeitakin uutisia on. Hesarin nettilehti tietää kertoa, että maailman köyhimmillä alueilla on kännykkäverkko, muttei puhdasta vettä ja vessoja, jotka olisivat terveydelle tärkeitä. Meillä löytyy satoja miljardeja pankkilaitosten tukemiseen, mutta ihmisten työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen, kehittämiseen ei taida liietä varoja. Kumma juttu.

Huomenna olisi (tai siis tänään, jolloin teistä suurin osa tätä lukee) sitten vaalit, joihin oikeastaan pitäisi päästä koko tämän pallon väki äänestämään; onhan tuolla maalla pahana tapana sekaantua jos minkin maan asioihin.

Niinkin ajaton instituutio kuin Vatikaani on ottanut uudelleen käyttöön kellokortit. Tarvitaankohan niitä myös siellä ikuisessa elämässä?

Britney paljasti jälleen!!! Levyn kantensa vain, mutta kuitenkin.

Lauantai 1/11. Päivä.

Tänä vuonna joulupukki kävi aikaiseen. Sain pojaltani Kimiltä sohvan ja sohvatuolin hänen kun piti päästä niistä eroon saadakseen laitettua toinen makuuhuone kuntoon. Mitähän varten sitä huonetta oikein kunnostetaan? No nyt passaa kutsua väkeä kylään, kun samaan syssyyn urakoin joulusiivouksetkin. Eli paikat kiiltää.

Kaikkien pyhien päivä, tai mikä tämä on? Pyhäinmiesten päivä? Onko sitä enää olemassakaan, näin tasa-arvon aikana. Google tietää kertoa että on pyhäinpäivä. Mulle nämä kirkolliset pyhät tahtovat olla yhtä hepreaa. No haudoilla tulee käytyä kynttilät viemässä, muistoissa nuo edesmenneet ovat muutenkin. Tapa on tapa. Tällä kertaa hautausmaareissuni teen ennen keikalle lähtöä; sinne ollaan menossa jo viiden tietämissä - keikkapaikkana Smålandstenar.

Ollut hieman koleaa asunnossani. Pidän kylläkin viileästä; nukun silloin paljon paremmin - johtunee lapsuudesta; isäni oli ilmeisesti lapsena kokenut kylmää ja niinpä kotitaloa Suomessa lämmitettiin todella kunnolla. Nyt kuitenkin olen kärsinyt kylmästä, ilmannut pattereita ja manannut taloyhtiötä säästeliäisyydestä. No aamupäivällä lähtiessäni kauppaan löysin käytävän alaovesta tiedotuksen, että vikaa lämmön saannissa on, mutta korjaamaan päästään vasta maanantaina. Hmm... Ostin kaupasta lämpökynttilöitä pahimpaan hätään ja illalla pääsen keikalle lämmittelemään.

Vitsit ovat siis todella vähissä - jatketaan huonoilla basistivitseillä.

Torstai 30/10. Iltayö.

Päivän lehdestä luin, että tämä kellojen edes takainen rassaaminen aiheuttaa jopa sydänkohtauksia kuolettavin seurauksin. Pumpusta ei vielä ole ottanut, mutta kyllä sisäinen kelloni raksuttaa vielä kesäajassa. Herään tuntia "etuajassa" ja illalla iskee väsy aikaisemmin.

Netti-Hesarista luin analyysin Usa:sta. Siinä esitettiin väite, että Usa olisi "kahden totuuden" maa. Että kaikesta oli kaksi näkökantaa: konservatiivinen ja liberaalinen. Olen monipuoluejärjestelmän kannattaja ja eri mielipiteet kuuluvat demokratiaan, mutta väittäisin kuitenkin, että joitakin yksinkertaisia totuuksia on olemassa: esimerkiksi, että valhe on valhe oli se sitten liberaalinen tai konservatiivinen. Joukkotuhoaseet, jotka esitettiin Irakin sodan syyksi oli valhe. Ja ehtipä Bush julistaa samaisen sodan päättyneeksikin, enkä oikein osaa siitä kahta totuutta löytää; sota kun jatkuu yhä edelleen, vaikka uutiset siitä ovatkin jääneet pörssikurssien heilahtelujen alle. Niin - pörssit. Montako totuutta niissäkään loppujen lopuksi on? Lainarahoilla paisutettu finanssikupla räjähtää ennemmin tai myöhemmin käsiin, se on kylmä totuus. Jonkinlaiset pelisäännöt pitäisi löytää niin sota- kuin pörssikeinottelujen hillitsemiseksi. Niiden löytämiseksi sitten kenties tarvittaisiin useampaa ajatusta ja näkökulmaa.

Maailmalta kiirii tieto, ettei Britney saa vieläkään omaisuuttaan hallintaansa - mitä siitä nyt on enää tässä myllytyksessä jäljellä. Harmittaa - oikeasti.

Tiistai 28/10. Aamupäivä.

Vitsit alkavat olla vähissä. Netissä olevilta "huumori" sivuilta ei löydy kuin lahoja puujalkavitsejä, joten piti kaivaa muistin lokeroista vanhoja hiirivitsejä - hieman päivitettynä - ne hakkaavat nämä uudet mennen tullen.

Aamun lehdestä luin uutisen, että luotto pankkeihin olisi palaamassa. Pankkiryöstöt ovat lisääntyneet kolminkertaisesti viime vuodesta.

Viime keikalla sattui tapaus, joka hämmentää vieläkin. Soitot oli soitettu ja kannoin kamoja autoon, jonka olin tuurilla saanut Babylonia vastapäätä. Myrskysi ja pudotti vettä, eli olin lähes onnellinen parkkipaikasta. Nostaessani laukun tavaratilaan pysähtyy kaupungilta päin kävellyt mies kohdalle ja alkaa puhutella. Menee hetkinen ennen kuin tajuan, että hän kutsuu minua etunimellä. Hän alkaa ruotsiksi kehua kuinka hieno muusikko ja ihminen olen. Vähemmästäkin menee hämmennyksiin. Mies tulkitsee reaktioni omalla tavallaan ja alkaa jankata, ettei halua häiritä, mutta haluaisi vielä kertoa mitä ajattelee minusta. Seison kaatosateessa äimän käkenä ja kiittelen ja vakuutan että mielelläni kuuntelen kehuja. Mies vain jatkaa jankkaamistaan, kuinka en vaikuta kiinnostuneelta. Johonkin väliin hän ehtii mainita että olin jo kuusitoistavuotiaana ollut hieno ihminen. No, Jussi saapuu paikalle autoineen ja sanon miehelle, että mun täytyy ryhtyä auttamaan roudaamisessa. Mies tyytyy siihen ja lähtee; itse jään miettimään kuka kumma tuo kaveri oli. Mahdollisesti joku entinen koulukaverini ja nähnyt minut lehdessä tai tv:ssä - viran puolesta kun olen joutunut niissä esiintymään - ja sai siitä minut nähdessään kimmokkeen tulla juttusille. No, niin kuin sanottu, todella hämmentävä kokemus.

Lauantai 25/10. Iltapäivä.

Eiliset muistotanssit olivat todella hieno jutska hienossa paikassa. Harmi, etteivät useammat löytäneet tietänsä kuulemaan ja nauttimaan mainiosta soitannasta.

Aamun lehdistä löysin tiedon, että lämmin kuppi kädessä lämmittää myös tunteita. Kahvin juonnin lopettaneena pitäisi kai sitten siirtyä teen juontiin lämpimiä tunteita saadakseni. Tai miten olisi silloin tällöin kahvi ja konjakki?

Koti-Ruotsissa suunnitellaan lakia hoitojonojen poistamiseksi. Sepäs mainio keino! Lonkalta löytyy muutama muukin hyvä lakiehdotus: köyhyys ja asunnottomuus pois lakiteitse, puhumattakaan näistä ison maailman asioista: sodista, talouskriiseistä ja ilmasto-ongelmista.

Ensi yönä siirrytään taas talviaikaan - mitä se sitten merkitseekään. Maailman menoa kun seurailee tulee tunne, että elämme jatkuvaa talviaikaa. En ole mikään kellojen rukkaamisen vannoutunut ystävä. Kaipaan elokuun lämpimän hämärtyviä iltoja.

Tänä iltana jatkuvat soitannot Babylonissa. Eikun sinne!

Perjantai 24/10. Päivä.

Suomesta kantautuu tieto, että suomalaiset eivät olisi sukua keskenään. Itä- ja länsisuomalaisen geneettiset erot ovat suuremmat kuin monien eurooppalaisten kansojen. Hmm... Ihmekös sitten, että ollaan niin eripuraista kansaa.

Lisää uutisia Suomen niemeltä: Viirukerttuli on havaittu Korppoossa. Lintu talvehtii yleensä Etelä-Amerikassa. Lintubongarit Suomessa ovat haljeta onnesta. Muiden vierasperäisten yksilöiden kohdalla ollaankin sitten vähemmän vieraanvaraisia.

Ja vielä tiedeuutinen Suomesta: piereskely alentaa verenpainetta. Eli eikun tuhnuttelemaan!

Tänä iltana soitannot Götan Folkets Husillä. Tulla sinne.

Keskiviikko 22/10. Ilta.

Eh... Näyttäisi viime aikoina päivityksien keskittyneen keskiviikoille ja lauantaille. Eikä minulla ole siihen mitään järkevää selitystä. Kenties ei tarvitsekaan. Tuskin pystynkään. Viittaan päivän naurut-osioon.

Vieraskirjassani käydään vilkasta keskustelua Pietariin lähdöstä. Maailman meno näyttää sellaiselta, että lähtöä kenties kannattaa harkita tarkoin - monestakin syystä.

Keskustelu on poikinut myös runsaasti kävijöitä sivuillani ja mitä ihmeellisimmistä paikoista, mm Panamasta ja Israelista. Venäjältä kävivät ovat selkeästi keskustelun aikaansaannosta; sitä vastoin hämmentää tasainen vierailu Tsekistä. No, onhan sivuillani Prahan-osio, mutta silti. Hienoahan tietysti on että käyvät. Kuinkahan tsekiksi menee: kirjoita vieraskirjaan?

Huumeongelmat näyttäisivät olleen ihmiskunnan kirous siitä lähtien kun fundamentalistit ajanlaskumme aloittivat, eli n. 5 - 6000 vuotta. Karibianmeren saaresta ovat tutkijat löytäneet aineiden käyttöön viittaavia esineitä, joiden iäksi arvioidaan n. 2 500 vuotta. Tutkijat arvelevat kuitenkin kaman käytön olevan huomattavasti vanhempaa perua eli siis jo paratiisissa polteltiin piippua. Saattaisi selittää jumalan.

Lauantai 18/10. Aamu.

Tainnut jonkun kerran mainita, että aina ei käy niin kuin suunnittelee. Eilen illalla kun istahdin tähän päivittääkseni nämä sivut, niin Jussilta tuli viesti, että muusikoita olisi kokoontumassa Jonten luo. Eli sinne sitten. Pojat kävivät saunassa, sitten tuumailtiin syntyjä syviä (?) Jonten pihakodasta mistä siirryttiin muusiikkipajalle karaoken ja musisoinnin pariin. Ja ilta meni rattoisasti. Puolen yön jälkeen kuskasin Jussin ja Jukan Västerlandan korvesta ihmisten ilmoille ja pääsinpä kotio itsekin.

Aihe mistä aioin illalla kirjoitella oli Usa:n pressanvaalit. Siellä kun on Putkiasentaja-Joe pistänyt Barack Obaman tiukille veroasioista. No - nyt onkin paljastunut, ettei putkiasentaja putkiasentaja olekaan. George Orwell varmasti hekottelee haudassaan. Nykypolitiikan teko ja kielenkäyttö ylittää hurjimmatkin ajatukset, joita Orwell aikoinaan tulevaisuudelle manasi. Kaukana ei ole varmasti enää ne ajat, jolloin saa epäillä onko ehdolla oleva ehdokas ehdokas laisinkaan, tai vaikkapa puolueiden ja mainostoimistojen värväämä virtuaalihahmo.

Keskiviikko 15/10. Ilta.

Jotain sentään saatu aikaiseksi. Siitä voi lukea enemmän täältä. Muista uutisista viikon alusta jäänyt mieleen se että 53-vuotias mies on kuulema romanttisimmillaan. Eli pari vuotta vielä niin... Tyttäreni kyllä väittää, että olen romanttinen hölmö jo muutenkin. Romantiikka on saanut pahan kolahduksen: Madonna ja hänen miehensä Guy Ritchie ovat eroamassa. Siitäpä välähti mieleen, mitähän Britney Spearsille nykyään kuuluu? Hetkinen... Eh... On todella jäänyt yh-äidin tekemisistä iso aukko sivistykseen: on kaahailtu mikroautolla ja pikkusisko on paksuna ja talo myynnissä (huonosti ajoitettu...) ja pornovideo sittenkin olemassa. Hmm. Toisille sattuu ja tapahtuu näemmä meitä taviksia enemmän.

Maanantaina innokkaimmat jo hihkuivat, että pörssit kääntyisivät vinhaan nousuun, mutta tänään tultiin taas takapakkia. Jotenkin alkaa vaikuttamaan hölmöläisten hommalta.

Lauantai 11/10. Iltapäivä.

Lama siirtyy lähemmäksi. Soittivat ja kyselivät mielipidettäni pankeista. Luotinko niihin yms. Viittasin aamun lehdestä lukemaani debatti-artikkeliin. Muuten en osannut oikeastaan sanoa juuta enkä jaata. Olen Olle Rossanderin kanssa samaa mieltä siitä, että tiedonvälitys on keskittynyt enemmän raflaavien otsikoiden ja juttujen tekoon, kuin asiallisen tiedon välittämiseen pankkien tilasta. Kyselijä uteli ajatuksiani kriisistä. Haluaisin tietää keitä piiloutuu "markkinavoimien" taakse; tämä kasvoton massa, joka on viemässä maailmaa - tai ainakin talousjärjestelmää - katastrofin partaalle? Mitä he ajattelevat? Eivätkö he osaa muuta? Kuinka he nukkuvat yönsä?

Päivän uutistarjonnasta sattui silmääni turkkilaiskustantamo, joka lähettää maailmalle evoluutioteoriaa vastustavaa opusta. Kustantamon taustalla oleva säätiön on julkaissut myös kirjallisuutta, joka kiistää holokaustin. Eli vanhempaa ja nuorempaa historiaa kirjoitetaan uusiksi myös muslimien toimesta. Ihmettelen eikö näitä eri uskontokuntien ääriuskovaisia hämmennä "kerettiläisten" ajatusten samankaltaisuus?

No niin, nyt laaditaan jo listoja lukijamatkalle lähtijöistä, eli eikun listaamaan itsensä. Asumista ja hintoja voi tarkistella täältä: http://www.apartmentsapart.com/Europe/Russia/St_Petersburg/sv.

Perjantai 10/10. Iltapäivä.

Aleksis Kiven päivä. Ainoa suomalainen merkkimies, jonka päivä on jäänyt mieleeni. Onhan hän toki kansalliskirjailija, mutta häpeäkseni on tunnustettava, etten ole hänen tuotantoonsa tutustunut muuten, kuin kansakoulussa pakon edessä - en edes Seitsemää veljestä ole lukenut.

Martti Ahtisaari sai - vihdoin ja viimein - Nobelin rauhanpalkinnon. Hän on viime vuosien ehkä merkittävin eurooppalainen rauhan rakentaja. Syynä palkinnon viipymiselle lienee ollut, että Ahtisaari tulee väärästä maasta.

Erosin kirkosta. Ollut pitkällisen harkinnan tulos. Laiskuudellakin saattaa olla osuutta asiaan, että näin viipyi. Viimeinen pisara oli suomalaisen pappismiehen tolloilut Kauhajoen ampumistapauksen jälkimainingeissa. Perhettä ja kristillisyyttä, niin väkivalta jäisi. Homous erityisesti vie väkivallan tielle. Kiitti mulle riitti.

Joka kerta, kun olen kirkon edustajien ja uskovaisten toilailuista kirkkoa puolustavien kanssa keskustellut, niin olen saanut vastaukseksi, että on kyseessä vain yksityinen ihminen, jolla ei ole tekemistä kirkon sanoman kanssa. Kuitenkin näitä ihmisiä tuntuu juuri kirkon ja kristinuskon parissa riittävän pilvin pimein. On käsittämätöntä, että suvaitsevaisuuden ja anteeksiannon uskonto on muuttunut suvaitsemattomuuden, pikkusieluisuuden ja ahdasmielisyyden tyyssijaksi.

Talouskriisille ei näy loppua. Viittaan päivän mietelauseeseen.

Päivän miete

Missä on tahtoa, siinä on tie.

Suomalainen sananlasku

Keskiviikko 8/10. Iltayö.

Talouskriisi saa aina vain raadollisempia piirteitä. Suuri, yhteinen, ylevä Euroopan Unioni ei olekaan enää niin yhteistä, kun tosipaikka koittaa. Talouskriisille ei haluta vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Ruotsi ja Suomi, jotka ovat olleet EU:n mallioppilaita taloudenpidossa, eivät haluaisi - eikä niiden tarvitsekaan - olla makselemassa isoisten törsästelyä. Maailman meno on vain kautta aikain ollut sellaista, että pienet tahtovat jäädä isompien jalkoihin. Siskonmiehen kanssa pähkäiltiin mökiltä palaillessa, että eikö pankkien voitoista - sitten kun se aika koittaa - voitaisi EU:ssa kerätä varoja pahan päivän varalle. Sen päivän koittaessa sellaista tuskin kukaan uskaltaa ehdottaa; sehän olisi "markkinatalouden rajoittamista".

Iloisiakin asioita on ja oikeasti tärkeitä. Unohtui mainita maanantaina, että avatessani tämän rakkineen odotti viesti ystävältä, joka kyseli missä olen. Kertoi, että oli ollut ikävä. Tuli todella hyvä ja lämmin olo. Siihen sitten soitti vielä tyttäreni ja sanoi rakastuneensa, niin menin sanattomaksi.

Isosisko Suomesta väläytti vieraskirjassa idean, että ilkka.se:n lukijat voisivat ensi keväänä lähteä lukijamatkalle Pietariin. Mikä mainio ajatus! Ei muuta kun viestiä ja paikkojen varauksia eemelin kautta hyvät lukijani. 

Maanantai 6/10. Iltayö.

Niinpä niin. Nyt vakuutellaan, annetaan takuita, että rahat ovat turvassa - mikä on tätä uuskieltä ja tarkoittaa: "eivät takuulla ole" - ja siihen pitää uskoa, sillä silloin kun tavallinen kansa lähtee pelastamaan rahojaan romahtaa lopullisesti. Ateistina en olisi uskonut, että joutuisin sanomaan näin: jotta pelastuu on uskottava.

Eräs merkki lamasta: Salakuuntelua sivulla ovat vitsit vähissä. Tarkoittaako se sitä, että vitsit todella ovat vähissä, vai eikö ihmisillä ole aikaa kuunnella toisiaan - edes salaa.

Saksalaismies soitellut kuusi tuntia hätäpuhelimiin pelastaakseen maailman. Onko kenelläkään parempaa ideaa?

Talouskriisistä huolimatta oli eilen ja tänään kauniit syyspäivät. Eilen ajelin pikkusiskon ja hänen miehensä mökille tapaamaan Suomesta tullutta isosiskoa. Kävimme etsimässä kiviä (löysinkin oudosti kananmunan malliseksi hioutuneen, jonka ristin heti "viisastenkiveksi"), saunoimme siskonmiehen kanssa, paransimme maailmaa sikarien kera ja pelasimme pari erää biljadia. Aamulla talonväen Juusokissa (viralliselta nimeltään Michael Jackson junior) herätti kauniiseen aamuun.

Keskiviikko 1/10. Aamu.

Usa:ssa roskapankkiesitys joutuu tänään uuteen äänestykseen. Tällä kertaa on senaatin vuoro, toiveena, että esityksen mentyä siellä läpi olisi sen hyväksyttäminen edustajainhuoneessa helpompaa. Demokratia näyttäisi nykyään olevan sitä, että äänestetään niin kauan että saadaan oikea vastaus. Kenties juuri sen vuoksi täällä Ruotsissa ei EU:n "perustuslakia" (kuka sitä enää muistaa?) anneta kansalaisten päätettäväksi.

Talvi lähestyy. Aamun lehti tietää kertoa, että Marsissa sataa jo lunta.

Maanantai 29/9. Yö.

Aikoinaan, kun Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto hajosi, julistettiin "historian päättymistä" - kapitalismi oli voittanut; näyttänyt ylivoimaisuutensa; oli koittanut uusi uljas maailma. Sen jälkeen onkin eletty lähes jatkuvaa kapitalismin kriisiä. Kenties kapitalismi tarvitsisi vastanpainon, mutta mikähän se mahtaisi olla? Pankkilaitosten valtiollistaminen kerran kymmenessä vuodessa? Eli reipas reilu valtiososialismi, jossa veronmaksaja on yhtä vapaa, kuin aikoinaan Neukkulassa konsanaan.

Myönteisiä uutisia saa hakea. No, koomikko ei kuitenkaan ole joutunut syytteeseen paavin pilkasta. Italialainen koomikko oli mennyt ennustamaan, että paavi joutuisi helvettiin koska katollinen kirkko on kohdellut kaltoin homoseksuaaleja. Italialainen huumori on rajumman puoleista. Tai kenties kyseessä ei ollut vitsi.

Minua aina hämmentänyt uskontojen ja uskovaisten tiukkapipoisuus ja huumorintajuttomuus. Mistä sitten pähkäilin, että meitä odottaa tuolla puolen "suuri nauru" ymmärtäessämme lopultakin täkäläisen pyristelymme naurettavuuden. Jokin aika sitten luin, että sama ajatus löytyy juutalaisesta ajattelusta: ajasta päästyämme meitä odottaa jumalan nauru.

Perjantai 26/9. Aamu.

Parta ajettu. Kohta on aika lähteä.

Keskiviikko 24/9. Ilta.

Aloin tositoimiin ja nyt ovat rakkausrunotkin - kevään huumassa syntyneet - tuosta sivulinkistä luettavissa.

Holopaisista sen verran, että tekstit ovat kaukaa 90-luvun alusta, jolloin maailma oli toinen - alkoiko kaikki muuttua silloin? - yksi kaheli ammuskeli tummaihoisia täällä Ruotsissa; surmasikin yhden, ellen väärin muista. Taloudellista romahdusta elettiin silloinkin.

Inflaatiokierrettä edistääkseni ostin kengät - ja aurinkolasit mallia jota olen etsinyt pitkään: Dylan Don´t look back-style tai Bruno K Öijer ihan miten haluatte. Apropos Öijer - hän sanoi seuraavaa yli kymmenen vuotta sitten elokuvassaan "Från en demons båge" (SVT 1997): "Genom all rovdrift, genom all våldtäkt på naturen har vi samtidigt skändat vårt ursprung, brutit sönder vår egen inre jord. Vi är fyllda av vårt eget utlagda gift, fyllda av ett sorts surt regn som en gång bröt ner byggnader och sten, men som nu bryter ner närheten, ömheten och tilliten mellan människor och vi får en tillvaro av svek och grymhet där medlidande och medkänsla alltid förlorar." Tuohon ei ole paljoa lisättävää.

Kengät ovat inflaatiosta huolimatta mainiot kävellä ja aurinkolasit tosi coolit.

Tiistai 23/9. Ilta.

Ihminen on hullu - se on tullut todetuksi moneen otteeseen. Suomalainen laji tästä ihmisen hulluudesta on omaa ja erityistä.

Hulluus yhdistetynä pahuuteen näyttäisi olevan muutenkin valttia maailmalla. Ja sitä yhdistetään millon mihinkin valtajärjestelmään: uskontoon, rahaan, politiikkaan (taitavat olla yksi ja sama asia).

Optimisti kun olen, elättelen toivetta, että maailmaa ravistelevasta talouskaaoksesta seuraisi keskittyminen oikeisiin asioihin: elämään sopusoinnussa tämän ainokaisen pallomme kanssa. Saattaa olla liikaa toivottu.

Päivityksiä: Viran puolesta osiossa on viimeisimmän aluehallinnon vähemmistöviiteryhmän kokouksen muistio.

Holopaisia olen myös saanut vietyä nettiin - ne löytyvät tuolta tarinoista - eli olkaapa hyvät.

Torstai 18/9. Ilta.

Kalixiin saatu uusi nähtävyys: rullaportaat. Toi mieleen lapsuusmuiston, kun kotikylässäni Äänekoskella Sokokselle joskus 60-luvulla saatiin moinen ihme. Sitäpä sitten pikkusiskoni kanssa ajeltiin ylös kerta toisensa jälkeen. Kaupanväki kävi huomauttamassa ja lopetimme siihen, mutta joka kerta kylällä käydessä piti kierros ajaa ja jos kauppatätien silmä vältti niin toinenkin.

Iltana muutamana, etsiskellessäni rakkausrunojani, löysin nipun Holopaistekstejä, joita tein radioon 90-luvun alussa. Luin ne läpi ja kyllä niistä muokkaamalla tänne sivuille syntyy tekstiä jahka tässä saan itsestäni irti. Rakkausrunotkin ajattelin siirtää sivulleni, kun innostuksen asiaan saan.

Käydessäni Holopaisia läpi kävi mielessä, että paperiversio taitaa sittenkin olla se paras versio. Ja aloin muistella kuinka monta tietokonetta oli hajonnut noiden tekstien syntyajoista. No, ei niitä nyt niin kovin montaa ollut, mutta pari kertaa ovat vieneet mennessään tekstimuistoja pahasti kirpaisten. Kuinkahan on näiden nettitekstien kanssa? Jos netti oikein pahasti kaatuu, niin onko kaikki sepustukseni mennyttä? Ei sillä, että niissä nyt niin kovin suurta menetystä olisi, mutta kuitenkin - onhan niitä tullut väännettyä ja kenties jokunen hyvä lausekin. Pitääpä tehdä paperiversio.

Viikon kurssiheilahtelut: USA:n pressanvaalissa heilahtelee kannatusluvut kuin pörssissä ikään. Välillä McCain on saada Obaman kiinni kunnes tämä sitten kiskaisee taas reilun etumatkan.

Maanantai 15/9. Ilta.

Olimme lauantaina keikalla tutussa paikassa pidettyämme parin viikon tauon. Ensimmäinen keikka sitten ystäväni kuoleman jälkeen. Laitoimme vehkeet pystyyn ja lähdimme odottelemaan baariin soittojen alkua ja väkeä kapakkaan. Hetkisen kuluttua äänentoistolaitteet paukahtivat ja Jussi kävi tarkistamassa tilanteen: kaiku - joka on oikutellut ennenkin - oli pomppinut päältä. Toimi kuitenkin säätelyjen jälkeen. Aloitimme soitot ja Jussi ei ehdi laulaa kuin pari sanaa, niin ääni katoaa. Laite, jonka kautta mikki on yhdistetty äänentoistoon on pimeänä. Jussi käyttää lievempää rajumpaa väkivaltaa, mutta laite on ja pysyy pimeänä. No, eikun uusi johto mikkiin ja se suoraan päättäriin ja niin laulu toimii taas. Muutaman kappaleen jälkeen kuulen kuinka Jussia naurattaa kesken laulun ja tarkistettuani ensin että sointu on oikea vilkaisen häntä ja Jussi nyökkää alaspäin: laululaite kiipparin päällä vilkkuu iloisesti punaista, vihreää ja keltaista.

Tauolle lähtiessämme toteamme yhdestä suusta, että Juha ilmeisesti oli päättänyt lähteä keikalle mukaan. Ja jäimme odottamaan seuraavaa häverinkiä. Seuraavan setin aikana Jussilta ratkeaa housut... Siinä vaiheessa olin takuuvarma, että pian olisi minun vuoroni. Mitään ei kuitenkaan tapahdu - Jussillekaan - ennen kuin olemme viimeisellä tauolla ja englantia puhuva mies tuppautuu seuraamme. Humalaisen englantilaisen ymmärtäminen ei ole parhaimpia puoliani ja mies - esittelee itsensä Peteksi - käsittää vaiteliaisuuteni vittuiluksi ja alkaa haastaa riitaa. Vahti ennättää kuitenkin väliin ennen kuin mitään tapahtuu ja mies lentää pihalle. Viimeinen setti kulkee kommelluksitta, porukkaakin on tanssilattia täynnä ja fiilikset korkealla kaikilla. Eli keikoilla sattuu ja tapahtuu.

USA:ssa pankki toisensa jälkeen konkurssin partaalla. Meneillään olevan presidenttivaalikamppailun tärkein puheenaihe on ollut huulipuna.

Torstai 11/9. Ilta/yö.

Kengät ovat vielä ostamatta - mitä sanoo inflaatio?

Tänään olin aluehallinnon vähemmistöviiteryhmän kokouksessa, missä ryhmän puheenjohtaja Roland Andersson jakoi meille aluehallinnon ensivuoden budjettiesityksen, kertoen, että kevään arvioista - johon esitys perustui - oli maailma, tai lähinnä taloudellinen tilanne, muuttunut niin, että tulot jäävät 300 miljoonaa arvioitua pienemmäksi. Muutoin kokous eteni rivakasti. Marraskuun 26. päivä on tarkoitus järjestää vähemmistöseminaari Göteborgissa, jonne - toivon mukaan - kokoontuu alueemme päättäjiä eri kunnista ja aluehallinnosta sekä vähemmistöjen edustajista. Seminaari on laatuaan ensimmäinen tässä maassa järjestettävä alueellinen tapahtuma, jossa nostetaan vähemmistökysymykset esille.

Jäin miettimään mitä muuta piti sanoa.

Niin - tämä päivähän on tuo myyttinen 9/11. Päivä josta on tullut itseään suurempi. Selittämätön, kuin muinaisista keskitysleireistä - uuden ajan alku, tai loppu, tai ihmisenä olemisen typerä jatkumo, jolle ei loppua näy.

Tiistai 9/9. Ilta.

Pitäisi ostaa kengät, sellaiset lenkkimalliset kävelyjä varten. Entiset sanovat pian sopimuksen irti. Aamun nettilehdet tiesivät kertoa, että kengät olivat aiheuttaneet virheen Ruotsin inflaatiolaskelmissa. Statistiska centralbyrånin laskut olivat menneet kenkien vuoksi sekaisin. Liekö nämä ikuiset alet saaneet aikaan sekaannusta. Kengistä tulee aina mieleen Imelda Marcos, Filipiinien ent. diktaattorin vaimo, jolla väitettiin olevan maailman eniten kenkiä - 3000 paria. Epäilin asiaa kovasti, sillä tunsin läheisesti erään naisen, jolla oli vähintään yhtä monta paria kenkiä - tosin ei ehkä saman hintaluokan, mutta kuitenkin. Ei tullut silloin mietittyä aiheutuiko niistä inflaatiota. Siivotessa kylläkin päänvaivaa.

Suomen Ylitorniolta kantautuu tietoa, että kirkkoon kuulumattomat haudataan arkisin, kirkkoon kuuluvat pääsevät maan lepoon viikonvaihteessakin. Täällä Ruotsissa on maallistuttu jo niin, että viimeiseen lepoon pääsee vain virka-aikana. Saksassa puolestaan on mahdollista jalkapallofaneilla päästä viettämään aikaansa tuon puoleiseen oman lempparijoukkueen omalle hautausmaalle, josta löytyy 500 hautapaikkaa. Artikkelista ei selviä oliko kyseessä seisoma- vaiko istumapaikat. Ilmiö ei kuulemma ole ainutlaatuinen - Argentiinassakin asia osataan. Hollannissa voi saada tuhkansa levitettyä jalkapallokentälle. Hmm.. täytyypä miettiä testamentti uusiksi.

Maanantai 8/9. Ilta.

USA:ssa valtiollistettu kiinteistölainoihin erikoistuneet pankit. Pörssikurssit ampaisivat nousuun. Kenties olisi aika sosialisoida kaikki muukin rahoitustoiminta. Maallikko jää miettimään millä USA:n veronmaksajat tämän huijauksen maksavat? Kenties niillä verohelpotuksilla, joita kumpainenkin pressaehdokas kilvan äänestäjille tarjoilevat. Enkä ihmettelisi vaikka maksumiehiksi värvättäisiin meitä köyhiä tältäkin puolen rapakkoa - meillä on mistä ottaa.

Syksyn synkkyyttä piristää tämä. Tästä myös tulen aina hyvälle tuulelle. Nämä peikot saavat hymyä huulilleni. Ja tässä täydellinen hyväntuulen aikaan saaja.

Lauantai 6/9. Ilta.

Niin, ystävä on poissa. Paljon puhuttiin, paljon jäi sanomatta. Niin aina.

Ja maapallo kallistuu syksyyn; kiertää toista palloa, tähteä - elämän ehtoa - monotonisella jääräpäisyydellä hamaan loppuun. Mitä ihmisellä on täällä tekemistä? Sanoa joku sana, koskettaa.

Viikon uutis-sadosta jäi mieleen show, jota myös USA:n pressanvaaliksi kutsutaan. Aisapari, joista toinen pääsee päättämään ihmiskunnan kohtaloista, marssitetaan esille kuin pahimmat tositv-tähdet. Sanoma - jos sitä on - katoaa humuun.

Miettimistä aiheutti myös tieto, että miehellä on geeni, joka laittaa haikailemaan vieraan naaraan perään. Johan vanha kansa sanoi: luonto tikanpojan puuhun ajaa - jos toiseenkin. Eikä siinä kaikki. Tutkijat ovat todenneet, että naisen kävelytyyli paljastaa naisen orgasmiherkkyyden. Vielä tutkimus kuinka miehet valikoivat geenien kiehuessa naisen tämän kävelytyylin perusteella niin a vot.

Tiistai 2/9. Aamu.

Niin, olemme matkalla.

Ystäväni Juha Holappa on poissa.

Lauantai 30/8. Päivä.

Lehdet tietävät kertoa, että Thaimaan levottomuuksien vuoksi maahan on joutunut jäämään joukko ruotsalaisia turisteja. Paratiisiin ilmeisesti kiemurrellut käärme. Muutama päivä sitten luin arvostelun kirjasta joka käsitteli turismia uuskolonialistisena ilmiönä. Lainaan arvostelusta: Dielemans visar hur alla platser som präglas av turismen har tvingats förändra sig i enlighet med turistens önskemål, ofta med fatala konsekvenser för människor och miljö. Vi säger nämligen att vi åker utomlands för att vidga våra vyer, men det är inte vi som förändras mest, utan resmålen. Den som reser kommer oftast tillbaka precis likadan som förut, medan resmålet har fått ändra karaktär helt, det är folket där som lärt sig nya språk och fått anpassa sin kultur, sitt landskap och sitt sätt att tänka. Ja nämä samat turistit kotimaassaan vaativat, että siirtolaisten ja pakolaisten pitäisi elää "maassa maan tavalla". Eräs aspekti kaukomaaturismista on globaalinen ilmastonmuutos. Ongelmaan ei ilmeisesti liity vapaa liikkuminen maailman ääriin kohtuullisen halvalla, mutta kohtuuttomilla hiilidioksipäästöillä. Koko arvostelun voi lukea täältä.

Täkäläinen kouluministeri on narahtanut valehtelusta, tai nyt ainakin tilastojen väärintulkinnasta. Kuinkas se menikään? Totuuden vääristely, valhe, emävalhe ja tilasto. Kyseiseen aiheeseen voi perehtyä täällä.

 Aikoinani olin töissä koulussa ja omien lapsienikin koulunkäyntiä seuranneena ei mielestäni koulun ongelma ole todistukset, vaan työntekijät. Ja niin kuin kaikissa työpaikoissa on hyviä ja huonoja työntekijöitä ja sama pätee myös kouluun. Toki koulu on erikoinen työpaikka siinä suhteessa, että työnantajia riittää: jokaisen oppilaan vanhemmat ovat eräänlaisia "työnantajia", joilla useillakin saattaa olla mielipide työn laadusta. Sen lisäksi kuntien tiukentunut talous rassaa, pakottaa organisaatiomuutoksiin jne. Ja siihen päälle sitten vielä tilastoja pirun lailla lukeva ministeri. Eli en kovinkaan kadehdi opettajia.

Keskiviikko 27/8. Yö.

Göran Greider kirjoittaa DN 27/8 siitä kuinka työväenluokkaa syytetään rasismista. Ilmiöön olen törmännyt itsekin. Siis rasismiin, työväenluokasta en mene takuuseen - kuka sellaiseksi enää tunnustautuu? Hämmentävää on ollut kuulla täkäläisten suomalaisten suusta kovinkin tylyä tekstiä pakolaisista, jotka "elävät vain veronmaksajien kustannuksella". Lyhyt on ihmisen muisti. 70-luvun alussa olimme me suomalaiset "juoppoja, puukkojunkkareita" ja mitä kaikkia nimityksiä meistä käytettiinkään. Greiderin teesi on, että ylemmät potkivat alempana olevia. Niinkö korkealle olemme jo päässeet?

Suomessa (lue Hesarissa) noussut häly, kun presidentti vie ulkoministerin paikan EU:n huippukokouksessa. Uudistan ehdotukseni, että ensi vuonna - kun valtakunnan jakaantumisesta tulee kuluneeksi 200 vuotta - voitaisiin Suomi ja Ruotsi jälleen yhdistää. Norjakin voitaisiin ottaa kimppaan kalaassin maksumieheksi. Prinssi Carl Philip voisi siirtyä Suomen varakuninkaaksi, tai mikä titteli hänelle nyt keksittäisiinkään. Pääministeri voisi olla Ruotsista, ne ovat olleet kautta aikojen fiksumpia täällä päin. Ulkoministerin virkaa voisi puolestaan hoitaa suomalainen, heillä kun on kokemusta ulkomaiden kanssa asioimisesta.

Nyt ovat sitten sivuni luettavissa myös ruåtsiksi. Sivun pitäjä ei vastaa käännöksissä esiintyvistä kummallisuuksista.

Maanantai 25/8. Yö.

Jussi sivullaan kertoi jo olennaisen viime viikonvaihteen keikalla sattuneesta "arvostelusta". Itse mietiskelin miltähän autorakentajasta tai vaikkapa opettajasta tuntuisi, jos tuleva ostaja tai oppilaan vanhempi seisoisi vieressä ja haukkuisi mitä p..aa oikein oltiin tekemässä. No, palveluammatissahan tässä ollaan, eli hymyä vaan poskeen.

Olympialaiset tulivat ja menivät. Minulla meni puolitoista viikkoa ennen kuin tajusin, että niitten finaaleja pystyi katsomaan ihmisten aikaan. Vanhuus ei tule siinä mielessä yksin - ei oikein jaksa skaboista enää innostua. Sadan metrin finaali oli kai silloin kun olimme hommissa Axevallassa, keihään finaalin katsoin ja maratonin lopun, kun satuin kotiutumaan keikalta juuri parahiksi.

Maailma on sen näköinen, että toki ymmärrän sirkushuvien merkityksen - niitä tarvitaan, että jaksaa huomiseen.

Lauantai 23/8. Yö.

Ote DN:n teatteriväen debattiartikkelista 21/8: "Alla vet att infrastruktur måste underhållas: om inte vägarna och järnvägsspåren hålls efter så förfaller de. Man måste köra försiktigare. Till slut är dessa vägar inte längre farbara. Likadant är det med den andliga infrastrukturen. Om inte kulturen - själva vår vi-känsla - underhålls så kommer tågen att tvingas köra långsammare och långsammare. Slutligen stannar de. Ändhållplats: Varsågoda att kliva av. Vi ser oss omkring. Vart har vi kommit? Till ett främmande land. Varför har vi i Sverige en regering som just nu säljer ut vår gemensamma materiella - och immateriella - infrastruktur? Varför är det viktigare att till varje pris forma oss till lydiga konsumenter? Är vi ett land eller är vi en galleria? Det här handlar inte om vem som ska få lyfta a-kassa eller inte. Det här handlar om någonting annat, av strukturell art, något osynligt." Koko artikkeli löytyy täältä.

Eli tähän on tultu. Sverigedemokraterna on kai ainoa puolue tässä maassa, joka puhuu ruotsalaisen kulttuurin puolesta - siis heidän tulkintaansa ruotsalaisesta kulttuurista. Mikä tarkoittaa, että "vieraat" pois maasta. Kulttuurikeskustelua siis kaivataan, kulttuurityötä kertomaan keitä me olemme, keistä kaikista tämä maa muodostuu - on muodostunut. Hiljaisuus on tappamista.

Torstai 21/8. Ilta.

Espanjan tuhokoneesta pelastunut ruotsalaisnainen oli suomalainen. Sai miettimään ketä me tässä maassa oikeastaan olemmekaan. Pientä tuossa murhenäytelmässä, mutta kuitenkin.

Lainasin eilen Antti Tuurin Kylmien kyytimies täkäläisestä kirjastosta. Sain sen tänään luetuksi ja palautin. Nopeimmin lukemani kirja aikoihin. Johtuikohan lukutahti suomen kielestä? Ruotsin kielisestä tekstiä lukiessa tahtoo ajatus karkailla sinne ja tänne.

Tuurin kirjaa on kovasti kehuttu, taisi olla Finlandiapalkintoehdokkaanakin viime vuonna. Omasta mielestäni se oli kohtuullisen näppärä, tosin lopun Rantasen tapaaminen taas uudelleen ja päähenkilön joutuminen vankileirille ja sieltä selviytyminen olivat jotenkin "kirjallisen" tuntuisia; loppudramatiikan hakua. Toinen seikka, joka Tuurin kirjoissa on vaivannut minua aikaisemminkin, on se että ne on tehty ikään kuin valmiiksi elokuvaa varten juonikäänteineen jne. Eli ovat sopivan "syvällisiä", mutta kuitenkin - mielestäni - jotenkin hieman pinnallisia.

Toki sodan raadollisuus uudesta (puolueettomasta?) näkökulmasta - romaani käsittelee Tampereen valtausta Suomen sisällis-sodassa - tuli hyvin esille.

Kävi mielessä myös ajatus, että kenties nämä yhdeksänkymmentä vuotta, jotka noista tapahtumista ovat kuluneet antavat tarpeeksi välimatkaa niiden kiihkottomaan tarkastelemiseen. (Ajoitus kirjan julkaisemisessa kielii Tuurin markkinoiden ymmärtämisestä, kymmenen vuoden kuluttua häntä kenties ei olisi tarinaa kertomassa.) (Toinen kysymys on ketä kymmenen vuoden - jos nytkään - kiinnostaa tuo menneisyys. Nyt ollaan hurahdettu korvia myöten kapitalismiin - köyhät ovat köyhiä ilman aatetta. Aihetta kapinaan olisi , mutta missä ovat kapinalliset?)

Tiistai 19/8. Ilta.

No ni. Axevallan Kesä jutskasta vierähtänyt pari päivää ja kaipa tässä pikkuhiljaa alkaa palautua.

Raskas rupeamahan se oli: perjantai-iltapäivällä olimme paikalla ja pääsimme töihin heti. Nostelimme äänentoistolaitteet pystyyn ja Jope Ruonansuu tsekkasi äänet illan esiintymistä korvalla pitäen. Siitä sitten tekemään seuraavat soundtsekit radioesiintymistä varten, mitä seurasi ohjelman alkamisen odottelua. Ohjelman jälkeen ehdimme vaihtamaan paitaa, kun oli aika Jussin avittaa Jopea ääniteknikkona. Jounin kanssa olimme kulisseissa henkisenä tukena ja hauskaa oli. Jope on todella mahtava imitoija ja humoristi. (Häneltä lainaan päivän vitsin.)

No, Jopen keikan jälkeen nopsasti takaisin kämpille - syytä en muista ;) oli aika rentoutua. Karaoke soi ja naiset uskalsivat lähteä tanssimaan :0. Eli hauskaa riitti pitkälle yöhön. Pirteinä poikina olimme kuitenkin jo klo. 09.00 seuraavana aamuna jumppasalilla odottelemassa artisteja saapuvaksi, jotta treenit voisivat alkaa. Tuotapikaa olikin artistijengi koolla ja treenit menivät todella leppoisasti, mikä onkin niiden tarkoitus. Radiolähetyskin meni ilman kommelluksia siihen asti, kun oli voittobiisi soitettu ja huomattiin että lähetystä oli vielä runsaat 10 minuuttia jäljellä. Eli sormea suuhun ja pientä kompurointia, mutta sehän ei johtunut meistä.

Ennen illan tansseja löytyi vielä muuta puuhaa: Jussi oli lupautunut tanssikilpailujen diskijukaksi ja Jouni puolestaan edusti orkesteria tuomarina. Itse olin kovasti hengessä mukana, mikä sopi siinä vaiheessa minulle mainiosti. Tansseissa säestimme Sanna Toivasta; tauot soitti Aila Mattila, joten tanssilattia pysyi aika tarkkaan täynnä koko illan.

Sunnuntaina ennätin vielä sanomaan pari painavaa sanaa vanhustenhoidosta radioon (kenties kuului) ennen kuin suuntasimme kotio päin.

Torstai 14/8. Aamu.

Aamuisin (silloinkaan) ei ajatustoimintani ole parhaimmillaan, mutta tehdäänpä silti yritys.

En seuraa olympialaisia. Ihmettelen. Ruotsalainen pyöräilijä oli täkäläisten tietojen mukaan "lähellä" olympiakultaa. Eroa ensimmäiseen tilaan kertyi puolisen minuuttia. Se on paljon. Niin, no - vielä on odotettava dopingtestit, tunnustukset ja muistelot jne.

Suomalaislehtien mainiot kuvasatiirikot ovat palailleet lomilta. Jari, Karlsson ja Jouko ovat sikäläisten nettilehtien parasta antia. Täältä en tiedä muita kuin PS:n. Tuossa Joukon linkissä on jotain häikkää, laittakaa huomautus menemään, kenties korjaisivat. Karlsson löytyy kun selaatte sivun lähes loppuun, PS vasemmasta kolummista, Sudokon alta.

Huomenna alkaa Axevalla Kesä tapahtuma Axevallan kansankorkeakoululla. Esiintyjinä on mm. Jope Ruonansuu, täkäläisiä ruotsinsuomalaisia artisteja joita säestää maan mainio MIranda orkesteri. Eli eikun sinne. PS. Jos kaukaa luette, voi menoa kuunnella P2:n suorassa lähetyksessä lauantaina klo 14.00 alkaen. Illan tansseihin täytyisi kyllä tulla paikan päälle.

Tiistai 12/8. Iltayö.

Elokuun illat pimenevät, troopisen oloiset sateet jatkuvat - elämme muuttuvaa aikaa.

Uutisia olympialaisista: avajaiset olivat feikki. Kuten koko kisatkin. Tulevaisuudessa kenties tältäkin osin siirrytään suoraan tietokoneanimaatioon, missä katsojaa houkutellaan interaktiivisuuteen: ole sinäkin olympiavoittaja!

Aselepo. Mikä on rauhan hinta? Öljyn hinnan lasku?

Homer Simpson, tuo mainio piirrosfilmisankari, on saanut kuvansa espanjalaiseen euronkolikkoon. Kyse ei ole väärennöksestä, vaan kuningas Juan Carlosin kuvaa on muokattu uusiksi. Tai onko se nyt sittenkin väärennös? No, ainakin eräänlainen kuva nykyisestä globaalisesta talousjärjestelmästä.

Maanantai 11/8. Iltayö.

Sota. Moneskohan tuo on sitten lapsuuteni ja nuoruuteni Vietnamin sodan - ensimmäinen sota, joka opetti mitä sota on. Sota on ihmisten tappamista. SVT Rapportin Ruotsin ulkoministerin haastattelu hämmensi. Häneltä kyseltiin ikään kuin hän olisi tiennyt mitkä olivat Venäjän aikeet.

Sodasta en osaa sanoa tämän paremmin: Sota on kaunis.

Päivän lehtisadosta jäi mieleen uutinen: Ehkäisypilleri saa naisen tekemään väärän valinnan partnerin suhteen. Heeei, pitää kai meille virheille antaa edes jokin mahdollisuus.

Tyttäreni täyttää tänään vuosia. Juhlii sitä Ranskan maalla. Matkaili sinne liftaten. Minulla on rohkea ja upea tytär.

Maailma näyttäisi sellaiselta, ettei ole aihetta päivän mietteen vaihtoon.

Päivän miete

Valta hoitaa aina kahta tointa: se rauhoittaa niitä joita se sortaa.

Erno Paasilinna

Torstai 7/8. Yö.

Ensimmäinen Guantanamovanki, Usama bin Ladinin autonkuljettaja ja henkivartija on saanut tuomionsa. Syytteen saamisesta tuomioon meni viisi vuotta. Isompien kihojen tuomioita saataneen odottaa parisenkymmentä vuotta. Vertailuna voisi mainita että Nürnbergin oikeudenkäynnit Saksan natsijohtajia vastaan kestivät vuoden päivät. Kenties heidän tekonsa olivat paremmin dokumentoitu.

Suomesta kantautuu tieto, että homeelta tuoksahtavat kirjat poistetaan kirjastosta ja lasku kirjatuhosta lähetetään kirjan viimeksi lainanneelle henkilölle. Hmm. Eikö tämä käytäntö vaatisi tupatarkastusta kyseisen lainaajan kodissa ja mihinkähän se sitten taas johtaisi? Entä jos homevaurio on jo aiheutunut aikaisemmin? Henk. koht. en ole törmännyt moiseen ongelmaan. James Joycen Odysseus kirjan kylläkin löysin purukumilla tms. tuhottuna, tiedä sitten saiko edellinen lainaaja rapsut.

Italiassa puolestaan otetaan käyttöön pumpattava kirkko. Kannatettava ajatus. Siihen vielä pumpattava Jeesus ja Maria niin jo vain usko kovenee.

Tiistai 5/8. Yö.

Maailmaa näyttäisi vaivaavan stressi. Miss Suomi ei voi osallistua maailman kaikkeuden kauneimman (mistähän ne sen tietää) valintaan stressin vuoksi ja maailmalla mainetta niittäneen suomalaisbändi Nightwishin laulaja, ruotsalainen (!) Anette Olzon kertoo kärsineensä samasta vaivasta. Anetten kohdalla asian jotenkin ymmärrän, mutta se että kauneuskin aiheuttaa stressiä on... eh p...stä. Vetäisi burkan päälleen.

Sanat ovat vaarallisia. Kirjailija Sofi Oksasen vierailua Pietarissa joulukuussa järjestetävään runoiltaan ollaan peruuttamassa. Suomen (!) pääkonsulaatti kertoo syyksi, että kirjalija "ei sovi" mainittuun tilaisuuteen, koska "hän voisi aiheuttaa Venäjällä levottomuutta". Sofi Oksanen on kirjassaan Puhdistus käsitellyt Neuvosto-Viron aikaa. Suomen virallinen taho näyttää osaavan olla yhä edelleen rähmällään joka ilmansuuntaan.

Muutama päivä sitten kuollut Aleksandr Solzjenitsyn karkoitettiin samaisesta maasta (joka tosin siihen aikaan kantoi toista nimeä) 70-luvulla sanojensa vuoksi. Niin maailma muuttuu.

Maanantai 4/8. Ilta.

Ulkona puhaltelee (syys?)myrsky, joka pimentää illan ennen aikojaan, kone takkuilee ja siihen vielä maailmaan erinomaisesti viehättynyt aivotoimintani niin a vot on sivun päivittäminen hupaisaa hommaa.

Maailman menosta kiinnittyi huomio USA:n pressan vaalin kamppanjaan, joka piti olla "asiallinen", jättää pois "ylilyönnit" mutta, kas kummaa, nyt sitten on - vaalipäivän lähestyessä - alkanut loka lentää.

 Helsingissä keskustellaan saako bikineissä oleskella lasten leikkipuistossa, siis lapsen äiti. Asia on menossa kaunpunginvaltuuston pohdittavaksi. Kenties syntyy direktiivi kuinka monta neliösenttiä naisen asun täytyy käsittää, jotta sitä voitasiin kutsua eh... asuksi.

No niin, eikun lähettelemään vitsejä Eemelin kautta. Enää ei vitsit ole vähissä.

Torstai 31/7. Ilta.

Ystäväni ovat huomautelleet, että olen turhan totinen tällä sivullani. Olen aina sanonut ettei huumoriani ymmärretä. No, lenkillä (kävely) välähti tosi omaperäinen ajatus: laitan sivun oheen vitsijutskan. Omiani kun ei ymmärretä, niin ei kun röyhkeästi lainaamaan netistä, missä niitä on yllin kyllin joka lähtöön ja makuun. Pääsin kotio ja avasin Hesarin nettiversion, niin eikö siellä kerrota maailman vanhin vitsi! Parempaa aloitusta en vitsisivulleni olisi voinut saada. Ne löytyvät tuolta kuvan alta ja aloitan uuden idean kunniaksi heti kahdella; toinen on, brittihuumorin ystävä kun olen, vanhin englantilainen vitsi. Maailman vanhin vitsi on 1900-luvulta ennen ajanlaskumme alkua, brittijutska huomattavasti tuoreempi: 1000-luvulta. Toivottavasti kelpaa.

Olympialaiset ottivat varaslähdön: ensimmäiset kisailijat on karsittu jo pois - vai onko? Heillä lienee aikaa valittaa ja takanaan suuri ja mahtava Venäjä, jonka öljy saattaa olla ratkaisevampi kuin dopingnesteet. TV:n uutisissa joku ehdotti, että pitäisi sulkea pois ne maat, joiden urheilijat käryävät. Ilman muuta kannatettava idea: USA, Venäjä, Kiina ja muutama muu kun on poissa niin alkaa pienemmätkin pärjätä.

Keskiviikko 30/7. Ilta.

KOK, eli Kansainvälinen olympiakomitea on tehnyt sopimuksen Kiinan kanssa mm. internetin sensuroinnista. Ylevää on olympia-aate. Ruotsin tv tullee sensuroimaan tavalliseen tapaan miesten keihäänheiton finaalin, mikä puolestaan saa meikäläisen pistämään poikottiin koko kisat. No, kenties sadan metrin finaalit katson.

Turkin korkein oikeus on päättänyt, ettei maata johtavaa, viime vaaleissa lähes puolet äänistä saanutta, AKP puoluetta kielletä. Hyvä niin. Kummaa on jos demokraattisesti valittua islamilaisuutta ei hyväksytä. Puolueen kieltäminen olisi antanut vauhtia äärimmäisyysvoimille. Nyt - toivottavasti - demokraattinen kehitys johtaa maltillisuuteen.

Suomessa lamaa ehkäistään tuloveron alennuksella. Se tuskin paljon helpottaa sellaista, joka laman vuoksi jää ilman tuloa.

Maanantai 28/7. Ilta.

Taidan lukea liikaa kirjoja. Viime viikolla lainasin Sándor Márain Kynttilät palavat loppuun romaanin ruotsalaisen version Glöd (nimi, joka mielestäni on liian "osoitteleva"). Jonkun sivun luettuani tajusin, että olin lukenut kirjan jo aikaisemmin. Vanhuus on armelias siinä suhteessa, että kirja palautui mieleeni sitä mukaan kun luin. Toisekseen kirja on niin loistava, että se kyllä kannatti lukea toistamiseen.

Olen peräti ylpeä itsestäni. Tänään ryhtyessäni maksamaan laskujani nettipankin kautta, yritys ilmoitti että oli ryhdyttävä käyttämään uutta koodikonetta. Olin hämmästyksellä lyöty, kun osasin aparaattia käyttää.

Tänään jouduin myös salakavalan hyökkäyksen kohteeksi. Talon "pihan" nurmikkokaistaleella ovat muurahaiset päättäneet tehdä pesän puutarhajätteitä varten varatun kontin alle. Minä nurmikkoa säälivänä siirtelen konttia paikasta toiseen (kevyt muovimallinen, renkaat alla) jotta nurmikkoon ei jäisi rumia läikkiä. Tänään taas tein siirron ja siitähän eivät murkut tykänneet. Kävi kova kirvaus ja hampaitten kiristely. Hississä matkalla kotio huomasin peilissä murhaajamuurahaisen, joka kiipesi niskaani kohti vakaasti päättäneenä kuristaa minut.

Keskiviikko 23/7. Ilta.

Aamun lehti tiesi kertoa, että "psykososiaalinen hukka-aika" eli suomeksi sanottuna paskanpuhuminen työpaikoilla maksaa Ruotsissa yrityksille kymmeniä miljoonia vuosittain. Syynä moiseen hukka-aikaan ovat huonot pomot, joiden edesottamuksista työntekijöillä riittää mainitsemista. Niinpä. Hyviä johtajia kaipaa niin yritykset kuin maailmakin.

Bosnian serbien johtajaa ollaan viemässä Haagiin kansainvälisen tuomioistuimen eteen. Ja hyvä niin. Jugoslavian hajoamis-sodissa tapettiin n. 300 000 ihmistä. Irakin sodassa on tietojen mukaan kuollut kaksi kertaa enemmän, suurin osa heistäkin siviilejä. Saddam Hussein on hirtetty, George W Bushia ja Tony Blairia tuskin nähdään Haagissa. On eroa olla johtaja ja johtaja.

Tiistai 22/7. Ilta.

Lähes kolmetoista vuotta kesti Serbian lähentyminen EU:iin. Vaihtoehto: Venäjän federaatio ei ilmeisesti (ainakaan vielä) ollut tarpeeksi houkutteleva. EU:n markkinat ja tuet lähempänä. Lähes kolmetoista vuotta kesti ymmärtää, ettei kansalliskiihkolla ja -romantiikalla pötkitä pitkälle maailmassa, missä kaikki on kaupan. Kunhan Venäjä tuon oppii on se jälleen suurvalta. Tosin siihen voi mennä niin kauan, että ehtyvistä luonnonvaroista käytävä taistelu on johtanut takaisin kansallisromantiikkaan ja -kiihkoon.

 On yksi huoli pois: amerikkalainen CBS tv-yhtiö ei joudu maksamaan sakkoja, kun taannoin Janet Jacksonin rinta vilahti suorassa lähetyksessä kokonaista puoli sekunttia. Vielä on siis toivoa.

Maanantai 21/7. Ilta.

Suomikin ylitti täkäläisen uutiskynnyksen, kun tapahtui murha. Suomen lehdissä mainitaan puukkomiehen pyrkimyksistä ruotsalaisen demarijohtajan pakkeille. Kertoo uutiskuivuudesta. Toki murha ja puukkomiehet ovat uutisen väärttejä, mutta uutisten taustat jäävät kovin keposiksi. Tukholmalainen paikallislehti uutisoi, että Engla-murhaajan tunnustus sai aikaan helpotusta. Jäin miettimään kuinka monta hoitoa vailla olevaa, enemmän tai vähemmän väkivaltaan taipuvaista, henkilöä liikkuu vapaalla jalalla? Ja mistä johtuu se, että he ovat vailla hoitoa? Murhien ja raiskauksien yhteydessä asia nousee puheenaiheeksi kadotakseen odottamaan seuraavaa surmantyötä. Toki psykiatrisen hoidon puutteista uutisoidaan silloin tällöin muulloinkin, mutta mitään ei vain tunnu tapahtuvan hoidon kehittämisessä.

Sitten myönteisempiin uutisiin: Intiassa mies oli ottanut oikeuteen vaimonsa imitaattorin hankkiakseen eron - oikeasta vaimostaan siis. Vaimokulta yllättyi asiasta, kun häntä tultiin häätämään asunnosta ja nosti puolestaan oikeusjutun. Hesarin nettiversion tietojen mukaan avioero on peruttu.

Lauantai 19/7. Ilta.

Olen tässä jonkinlaisella lomalla, käväisin taas Dalslannissa saunomassa. Tai käväisin ja käväisin... ystäväni Hannele halusi myös saunomaan ja niinpä hain ja vein hänet kotoa ja takaisin ja ajoin eh... uudelleen saunomaan (siis pidän saunomisesta) kilometrejä tuli muutamalle päivälle enemmän kuin koko vuonna sitä ennen - no ei nyt sentään, mutta muutama sata kumminkin.

Muuten autoilu kuulema on viime kuukausien aikana tipahtanut edellisvuosista, kiitos huimasti kohonneen bensanhinnan.

Muusta viikon uutis-sadosta kiinnitti huomiota Nelson Mandelan 90-vuotispäivä. Sanoi uutisten pätkässä, että olisi aika rikkaiden jakaa köyhille, heillä on mistä antaa. Tuota olen tullut ajatelleeksi itsekin. Nykyjohtajilla tuntuu vain olevan päämääränä köyhän kyykyttäminen.

Maanantai 14/7. Aamu.

Eh... edellisestä merkinnästä vierähtänyt viikko. Muitakin selityksiä löytyy kuin pienillä kierroksilla toimivat aivoni. Käväisin männä viikolla siskoni ja hänen miehensä mökillä Dalslannissa. Rakensimme siskonpojan kanssa nuotiopaikan (josta tuli muuten hyvä), saunoimme ja paransimme maailmaa siskonmiehen kanssa aamupuolelle yötä - ja kuntoon tuli. Maailma siis.

Tarpeen näyttäisikin olevan. Eilen katsoin SVT:ltä USA:n pankkitouhuista tehtyä dokumenttia, joka analyysissään jätti toivomisen varaa, mutta paljasti kylläkin tyhjentävästi, että rapakon takana on toiminut MacBank meininkiin perustuva lainananto, eli drive thru periaatteella. Talolainaa oli jaeltu ilman minkäänlaisia vaatimuksia takuista yms. Hyväksyn sen, että elämme markkinataloudessa, mutta eikö kuitenkin pitäisi löytää jonkinlaiset pelisäännöt esim. juuri lainanantoon, ettei se pääse lipsahtamaan - kuten USA:n tapauksessa - rikollisuuden puolelle.

Ruotsissa yksi hyvä puoli: nettilehtien pääuutisena ei ole miss universumin valinta. Kokemuksesta tiedän että Ruotsissa riittää kauniita naisia omasta takaa.

Tiistai 8/7. Ilta.

Alkaa ajatuksenjuoksuni olla kesäterässä, eli kulkee tavallista hitaammin - jos se nyt mitenkään on enää mahdollista.

Espanja vaikuttaisi olevan pop. Ensin saivat Euroopan mestaruuden futiksessa ja sitten nappasi Rafael Nadal Wimbledonin voiton. Sunnuntai kun ei ole kaikkein parhaiten järjestyksessä olevia päiviäni (mikähän päivä olisi?), niin eksyin katsomaan tennistä kun ottelua oli pelattu jo hyvä tovi. Nadalin puolia pidin - kuinkas muutenkaan - ja nuorukaisen hävitessä neljänen erän tiebreakissa ikuinen pessimisti heräsi minussa, nappasin telkan kiinni ja tulin tähän aikeena päivittää tämä huikeasti fiksummalla tekstillä kuin nyt lukemasi. Ajatus ei kulkenut sunnuntainakaan (voe mahoton!) ja niinpä ajauduin sohvalle löhöämään ja kas kummaa ottelu oli juuri alkamassa sadetauon jälkeen. Niinpä sitten näin ottelun huiman loppurutistuksen.

Illan uutislähetyksessä oli terävä kommentti G8-kokouksen "tavoitteesta"  ilmastopäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2050 mennessä: Japanin pääministeri on vuonna 2050 114-vuotias, miksei päästöjä ryhdytä rajaamaan heti?

Lauantai 5/7. Aamupäivä.

No ni, sairasvakuutuskassan byrokraatit ovat jo pyörtämässä päätöksiään, tai ainakin niiden muotoiluja. Kenties on niin, että byrokraattien työhön kuuluu tyhmyyksien tekeminen, millä sitten testataan kansalaisten kiinnostus yhteiskunnan asioihin.

Auto törmäsi puuhun, kolme loukkaantui, uutisoivat suomalaiset nettilehdet. Vaarallisia vehkeitä nuo autot, kun noin törmäilevät. Uskaltaako enää nousta kyytiinkään?

Maailmasta katoaa yksi kieli joka toinen viikko, kertoo Hesarin nettiversio. Sepä se. Ruotsista on hyvää vauhtia katoamassa suomen kieli. Ei ole kuin jokunen tällainen vanha jurrikka, joka jääräpäisesti vääntää suomea. Oikeastaan se on aika kumma juttu - siis ei se että tässä suomea kirjoitan - vaan se että suomen kieli ei täällä säily. Eihän koskaan aikaisemmin ole ollut näin hyviä mahdollisuuksia pitää omaa äidinkieltään vireillä esimerkiksi juuri netin kautta.

Torstai 3/7. Ilta.

Kesä. Teki mieli jäätelöä. Muulloinpa en sitä juuri ostakaan, eli harvoin. Vein kirjeen postiin, ostin postimerkin ja mielijäätelöäni. Kuvittelin selviäni kahdellakympillä. Pelkästään tuutti maksoi kaksikymppiä! No, hyväähän se oli.

Päivän lehdistä pisti silmään kirjoitus, jossa oltiin huolissaan, kun ihmiset ovat eronneet työttömyyskassasta. Nyt, huonompien aikojen koittaessa, joutuu väki turvautumaan sosikseen, kun ei työttömyyskorvauksia mihin turvata. En tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Hämmentää tämä työväenluokka, joka antaa herrojen huijata itseään kerrasta toiseen.

Ja ikään kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi, kertoi illan Rapport, että ihmisen täytyy olla kuolemansairas, jotta hänellä olisi oikeus sairaskorvaukseen ilman rajoitusta.

Keskiviikko 2/7. Aamu.

No niin, pikkuhiljaa alkaa palautua arkeen. Espanjan voitto jätti sanattomaksi. Kun jokin hartaasti toivoma asia toteutuu tuntuu se epätodelliselta ja sitä seuraa tyhjä olo - mitäs nyt? Eikun odottamaan MM-kisoja. ;-)

Maailmasta (Ruotsista) hämmentää tämä kiivas keskustelu biopolttoaineiden käytöstä autoissa. Sen vaikutus ruuan hintaan jne. jne. En muista milloinkaan käydyn näin vilkasta keskustelua siitä miksi autojen täytyy käyttää hiilidioksidiapäästöjä aiheuttavaa fossiilista polttoainetta.

Sunnuntai 29/6. Yö

España, Campeona de Europa!

Olin varautunut pahimpaan: Saksa jyräisi yli - jos ei varsinaisella peliajalle niin sitten yliajalla. Torresin maali puolen tunnin pelin jälkeen laittoi istumaan tulisille hiilille loppumatsin ajaksi. Päivällä ennen matsia kävi tunne että pitäiskö veikata Torresin tekevän kaksi maalia. Lähellähän se oli. Saksan peli oli mielestäni aika voimatonta, mutta niinhän se on ollut ennenkin, kunnes sitten kone lähtee käyntiin ja maali tulee yhtä vääjäämättömästi kuin kuolema. Nyt jäi tulematta ja hyvä niin, kisojen paras joukkue voitti.

¡Viva España!

Perjantaiksi vaihtuva yö 27/6

Hyvä matsi - kenties johtuen siitä että pidin Espanjan puolia. Miksi? Onhan Venäjä pelannut hyökkäysvoittoista, hyvää jalkapalloa. Espanja kuuluu noihin "ikuisiin häviäjiin", joiden puolta hellämielisyyksissäni olen aina pitänyt. Toki Espanjalla on aikojen saatossa ollut hyvää peliäkin. Kenties nyt olisi heidän vuoronsa. Vielä tietysti on mahdollisuus hävitä, jalkapallon jumala kun ei tunne tasapuolisuutta, eikä oikeudenmukaisuutta.

Volvo irtisanoo väkeä. Muutama vuosi sitten yhtiötä kehuttiin maasta taivaaseen ja täkäläistä valmistajaa potkittiin päähän. Nyt ovat osat vaihtuneet. Kummastuttaa nämä ylivoimaiseksi mainostetujen markkinavoimien kyvyt arvioida tulevaisuutta.

Keskiviikko/torstai 25-26/6. Yö.

Turkki pelasi urheasti, mutta Saksa jyräsi yli. Minkäs sille mahtaa. Olihan se odotettavissa. Futis ei aina ole elämää suurempaa. Pelin katselemisen pilasi katkokset, jolloin TV 4 esitti ylpeänä katkos-kylttiä; väki Tukholman studiossa taisi olla jossain juppibaarissa kaljoilla. Lopulta, kun heitä saatiin kuvaan ja ääneen tärkein uutinen oli että kuvaa ei nähnyt kukaan muukaan koko maailmassa. Ehdin mietiskellä eikö kukaan voinut soittaa ottelun selostajille kännykkään ja kysyä mikä on tilanne. Toivottavasti huominen ottelu näkyy ilman katkoksia. Vaikuttaisi siltä, että Venäjä mahtaisi olla Saksalle pahempi vastus kuin Espanja.

Irlannin kansanäänestyksen tulos puhututtaa Euroopassa. Keskusteluun on heitetty ajatus, että EU kansalaiset saisivat äänestää yhtä aikaa uudesta "perustuslaista", jahka sellainen saataisiin kursittua kokoon. Näin vältettäisiin pienten maitten vastaan hangoittelu. Entä jos silloinkin tulisi vastaukseksi ei?

Tiistai 24/6. Iltayö.

Pitkittyvistä maailman tapahtumista sain tuta lukiessani Svetlana Aleksievitjsin kolummia Göteborgs Postenista. Venäläiset ovat käyneet kuussa jo vuonna 1938 ja Stalin-linjalla Minskin ulkopuolella käytiin vuonna 1941toisen maailmansodan ratkaisevat puolustustaistelut. Suomalaisesta (!) nettikeskustelusta olen saanut tiedon että Saksa kävi puolustus-sotaa, eli tulevaisuuden historiankirjoituksesta lienee luetavissa, että sekä Hitler että Stalin joukkojensa edessä voittivat toisen maailmansodan. Puolustus-sodassa.

Ihmekös tuo sitten että futis tuntuu mielenkiintoisemmalta.

Maanantai 23/6. Iltapäivä.

Futiksen ehkä leimaa antavin ilmiö on se petollisuus. Mikä tekee siitä kovin inhimmillisen, ihmistä ja elämää muistuttavan. Juuri kun on vakuuttunut että joukkueesta (Saksa (vaikka tietäen heidän meriittinsä)) ei ole mihinkään (viimeinkin heidät rökitetään jo alkupeleissä) niin joukkue nouseekin kuin tuhkasta, jyrää teollis-teknillistä pelimalliaan ja selviytyy jatkoon (ja mitä ilmeisemmin finaaliin - enempää en uskalla/halua ennustaa). Ja juuri, kun alkanut toivoa, nähdä joukkueen (Hollanti) otteissa varmuutta, luovuutta, menoa ja meininkiä niin... vastustaja onkin löytänyt eväät tuon kaiken kesyttämiseksi. Arvokisailmiö myös sekin, että pudotuspeleissä on otteluiden taso pudonnut. Eilinen Italia - Espanja oli varsinaisella peliajalla aikamoinen haukotus, Italian jyrätessä omaa Alppimuuripuolustustaan. Mieli pyöritti kauhuskenaariota Italia - Saksa finaallista missä 120 minuuttia pelattaisiin keskiympyrää kiertäen myötä ja vastapäivään.

Päivän lehti tietää kertoa, että nuori mediakuluttaja haluaa uutisensa kokonaisina ja valmiina. Pitkittyvät maailmantapahtumat (sodat, nälänhätä yms.) eivät jaksa kiinnostaa. Niinpä.

Keskiviikko 18/6. Iltayö.

Jälleen kerran jalkapallo-ottelu muistutti elämää itseään. Juuri kun kaikki näyttää menevän kohdalleen ja toimii, niin seuraavassa hetkessä onkin kaikki yhtä takkua, eikä mikään onnistu, luista. Ruotsi, joka kahdessa ensimmäisessä karsintaottelussa oli esittänyt yllättävän hyvää ja varmaa peliä, olikin äkkiä haparoiva ja aloitekyvytön. Peli ei sujunut. Kenties Venäjä yllätti vauhdikkaalla, syöttövarmalla meiningillä. Ottelussa nähtiin myös futismatsien mielenkiintoinen psykologia: Ruotsi sai hitaasti pelinsä käyntiin; ensimmäisen puoliajan lähetessä loppua peli alkoi pikkuhiljaa kulkea. Ja se lupaili hyvää jatkoon. Venäjä osasi kuitenkin pistää taas omaan peliinsä vauhtia toisen puoliajan alussa ja näin Ruotsin pelinrakennus jäi yritykseksi. Jotenkin tuli tunne, että Ruotsi oli käyttänyt osaamisensa edellisissä matseissa; kenties oli jopa niin, että Espanja matsin tasapelin tavoittelu oli jäänyt päähän ja jalkoihin - olisihan Ruotsille riittänyt tasapeli. Venäjä? Olisiko niin että ei kahta ilman kolmatta? Jääkiekon maailmanmestaruus, Euroviisut ja EM-kulta?

Muusta maailman menosta kannattaa tsekata Jari.

Tiistai 17/6. Iltayö.

Eiliset ja tämän päivän ottelut olivat eräänlaista jalkapallon arkipäivää: Romaniasta ei ollut tekemään Turkin temppua - tosin vastuskin oli toista luokkaa. Ranska - Italia ottelu päättyi ennen kuin oikeastaan ehti alkaakaan: Ribery, Ranskan kärjen vauhdittaja telottiin kentältä ulos ja hetkeä myöhemmin Italia sai rankun ja ranskalainen puolustaja punaista korttia. Niinpä siirryinkin nauttimaan Hollannin pelistä, joka toki on arkipäivästä kaukana; b-mallisenakin pyörittivät Romaniaa mennen tullen. Hollanti on ollut suosikkejani jo 70-luvulta lähtien, joukkueen pelityyli on lähes Brasiliaan verrattavaa, upean nautinnollista futista. Perjantaina mainitsin että en ole taikauskoinen, mutta jumalia ei saa ärsyttää. Jalkapallon jumalaa varsinkaan. Hollantia kannustan, mutta mutta... Kenties olisi Portugalin vuoro voittaa mestaruus.

Maanantai 16/6. Aamu.

Eilinen Tsekki - Turkki matsi näytti mitä jalkapallo parhaimmillaan on: reaaliajassa tapahtuva draama, jossa ei ole ennakkoon kirjoitettua käsikirjoitusta. Ottelun taso pelillisesti ei sinänsä ollut mitään huippuluokkaa, mutta juuri se toi oman ulottuvuuden: peli pelattiin - siis Turkki pelasi - enemmän tahdolla kuin taidolla. Tsekin saatua 2 - 0 johdon olin jo valmis vaihtamaan kanavaa, mutta parempaakaan tarjontaa ei ollut. (Täytyy tunnustaa kuolemansyntini, hirvittävä kerettiläinen tekoni - joka vie jumalten suosion loppuelämäkseni: zappailin ahkerasti ottelun alussa Kunskapskanalin ohjelmaan, missä esitettiin dokumentti Slovenialaisesta filosofista Slavoj Zizekista. Jumala armahda!) Ottelun loppu olikin sitten lähes täydellinen: Turkin tasoitus ja siirtyminen johtoon, joukkueen maalivahdin hölmöily, ulosajo ja kenttäpelaajan siirtyminen maalivahdiksi - siis kaikki. Olisin lisännyt käsikirjoitukseen vielä Tsekin tasoituksen ja voiton jatkoajan jälkeen rankkareissa. Mutta kaikkea ei voi saada. Jalkapallossakaan.

Ruotsi.se lehden kirjoituksessa RSKL:n pj. Voitto Visuri kaipailee ruotsinsuomalaista sankaritarinaa. Kenties emme ole sankariainesta. Tai sitten hiljaisesta, vähään tyytyvästä, herranpelkoisesta - nyrkkiään taskussa puivasta ruotsinsuomalaisesta ei ole tarinan aiheeksi.

Perjantai 13/6. Ilta.

Niin - tuo onnettomuuksien päivä. En ole pahemmin taikauskoinen, mutta pikkasen tuli mietittyä syntyjä syviä kun Hannelelle laitoin viestin ennen kävelylenkille lähtöä, John Fogertyä lainaten: I´m walkin´ in a hurricane ja jouduin kuin jouduinkin ukkos-sateeseen.

Maailmassa tapahtuu näköjään muutakin kuin jalkapallo. Irlantilaiset äänestäneet Lissabonin sopimusta vastaan, Ruotsissa puuhastellaan vaihteeksi kansanäänestystä euron käyttöönotosta ja sitten vielä ihmettelevät miksi luottamus politiikoihin ja politiikkaan on rapistumassa. Usein kuulee väitettävän, että ei on aina ei. Paitsi politiikassa.

Euroopanmestaruuskisoissa on nähty hyviä otteluita toisensa jälkeen. Johtunee sarjasysteemistä, joka suosii voittoja; tasapeleillä on joukkue auttamattomasti vaikeuksissa. Italia - Ranska ottelusta kuvittelisi tulevan jännitysnäytelmän - kohtaavathan siinä viime MM-kisojen finaalijoukkueet ja kummallakin joukkueella on voiton kautta vielä mahdollisuus jatkopeleihin - edellyttäen ettei Romania voita Hollantia.

Keskiviikko 11/6. Ilta.

On kaiken näköstä muuta, jotka sotkevat jumalan palvelusta. Kaverille piti järjestää karaokevehkeitä viikonvaihteeksi ja tyhmyyksissäni tulin soittaneeksi hänelle tänään. Sovittiin tapaaminen seitsemäksi. Ensimmäisen puoliajan Portugali - Tsekki matsista näin ja viimeiset viisitoista minuuttia. Ronaldon maali sattui tulemaan kun tsekkasin Raportin. Eli en kenties menettänyt mitään.

Futikseen hurahdin poikasena, ensimmäisen maailmanmestaruuskisan muistan vuodelta 1966. Tosin otteluita en nähnyt muuta kuin - jos oikein muistan - harvakseltaan Timpan luona - meille ei vielä ollut hankittu tv:tä sillon. Elokuvateatteri Hirvessä kävimme katsomassa koosteen kisoista. Mieleen on jäänyt Eusebio, Pele, Gordon Banks, ja Charltonin veljekset ja paljon puhuttu finaalin ylähirren kautta maalin sisältä ulos ponnahtanut pallo joka aivan oikein tuomittiin maaliksi.

Tiistai 10/6. Ilta.

Kaksi kohtuullisen hyvää matsia. Espanja - Venäjä oli tasainen siihen saakka kunnes kisojen maalikuningaskanditaatti David Villa aloitti tehtailun. Kaveri soitti kesken matsin ja kertoi todelliseen toverihenkeen, että hänelläpä oli telkku pimeänä. No, matsi oli siinä vaiheessa jo selvä ettei tuo tieto pahemmin häirinnyt. Enkä näitä jumalia, niin maallisia kuin taivaallisiakaan, ota liian vakavasti. Ruotsi - Kreikka ottelu oli tasoltaan huomattavasti heikompi kuin edellä mainittu. Ruotsi hallitsi matsia; hallitseva Euroopanmestari oli tosi vaisu otteissaan ja Ruotsi voitti ansaitusti - he sentään yrittivät tehdä maaleja.

Pimenevät tv:t olivat minullakin aikoinaan (kop kop - puuta) riesana jumalaa palvoessani. Aina, kun mestaruuskisat alkoivat niin takuuvarmasti telkka teki tenän. Kerran hain ratkaisua kutsuttamalla itseni ja silloisen vaimoni kylään kaverin luo, jolta löytyi toimiva aparaatti. Matsi jäi kuitenkin näkemättä, kun sekä kaveri että vaimoni olivat kaikkea muuta kuin kiinnostuneita jalkapallosta (!) ja häiritsivät ottelun seuraamista niin oli annettava periksi ja yritettävä esittää sosiaalista.

Maanantai 9/6. Ilta.

Helteet näyttäisivät tältä erää olevan ohi ja toivoa kenties olisi, että ajatuskin palaisi viileämmän kelin myötä. Viime viikon otsikoista jäi mieleen ainoastaan että tyhmät kärpäset elävät pitempään. Kuinkahan on ihmisen laita? Tyhmiä kärpäsiä tuli tavattua viikonvaihteessa keikalla Ryrjärvellä Lilla Edetissä n. 100 000 kpl. Mäkäräisistä puhun. Tunkivat silmiin, nenään ja korviin. Suuni osasin pitää kiinni. Purivat käsivarret paukamille. Muutoin oli mukava keikka. Roosa oli lähettänyt tarkkailijan paikalle; musta pikkuinen kissa ilmestyi perjantain rupeaman jälkeen lavalle. Raportti löytyy Postuumista postista.

Palvon jumalaa kahden vuoden välein. Tällä kertaa on tämän Eurooppalaisen jumalan vuoro. Ja kuten jumalan työt yleensäkin on jälki välillä suorastaan kehnoa ja toisinaan - niin - jumalaista. Tänään sai nähdä kumpaakin sorttia: Romania - Ranska ottelu oli pitkä haukotus, kun sitten Hollanti - Italia oli jalkapalloa parhaimmillaan: tilanteita toisensa jälkeen ja kaiken huipuksi vielä oikea joukkue voitti. Eli lähiaikojen kommentit taitavat käsitellä tätä jumalan palvontaa laajemmaltikin.

Keskiviikko 4/6. Ilta.

Aurinko laskee ja ajatus alkaa pikkuhiljaa juosta. Helle on hupaa aivotoiminnalleni (sille olemattomalle). Barack Obama varmistanut (?) ehdokkuutensa demokraatien presidenttiehdokkaana. Mielummin olisin nähnyt naisen pyrkimässä tuon maailman asioita heilauttelevan maan presidentiksi. Kuvittelen että nainen olisi voinut saada jotain todellista muutosta aikaan. Ehkä kuvittelen liikaa. En muutoinkaan ole henkilövaalien ystävä - paitsi presidentinvaalissa. Henkilövaalista on huonoja esimerkkejä itäisistä naapurimaista. Venäjällä jyrättiin "demokraattisesti" valtion hallinnassa olevien tiedotusvälineiden myötävaikutuksella "oikea" mies pressaksi. Suomessa henkilövaalijärjestelmä ajanut rahoitustukisotkuun, josta ei näytä selvyyttä löytyvän. Toki en ole niin sinisilmäinen, etteikö raha vaikuttaisi myös ruotsalaisessa vaalijärjestelmässä, mutta kuitenkin kytkös pääministerin ja kauppakeskuksen rakennus-suunnitelmien kanssa tuntuu täällä ajateltuna kovin absurdilta.

Tiistai 3/6. Aamu.

Maailmassa riittää uutta ja ihmeellistä: Brasilian sademetsistä on löydetty kokonaan uusi alkuasukasheimo ja englantilaistutkimus on selvittänyt millainen on miellyttävin ääni. Juha Vainion lauluun viitaten taitaa nykyisin olla niin, ettei ole enää metsiä, joista joku ei osaisi sinua etsiä. Syvän karhea ääni kuulema miellyttävin. Kenties pitäisi opetella uudelleen puhumaan.

Kesä. Lapsena se alkoi siitä, kun Suvivirsi oli laulettu ja todistus ainoana kannettavana juoksin kotiin. Täällä meidän kulmalla kesä tulee usein yhtä äkkiä ja yllättäen kadotakseen sitten juhannukseen mennessä.

Torstai 29/5. Ilta.

Kävivät päiväseltään hieromassa rauhaa Irakiin Tukholmassa. Ainoa konkreettinen tulos taisi olla liikennekaaos cityssä. Jo isossa kirjassa sanotaan, että joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu. Ihmetyttää, kuinka nämä ns. kristityt tuo kohdan kirjassa unohtavat. Ja kai historia on heillekin opettanut, että sodan aloittaminen on paljon helpompaa kuin sen lopettaminen. Tämän aamun lehdessä oli ajatuksia herättävä artikkeli siitä kuinka Irakin rauha vaatisi rauhaa koko Lähi-Itään. Ja kuinka rauhan tulisi lähteä tavallisen ihmisen lähtökohdista. Pakkaa vain olemaan niin että sotia ei aloiteta tavallista ihmistä ajatellen. Vielä vähemmän heitä ajatellaan rauhaa solmittaessa.

Keskiviikko 28/5. Ilta.

Aurinko killottaa pahasti silmään ja muutenkaan ei ajatus ole juoksullaan. Olen siivoillut, lukenut kirjaa ja nettilukemisiani. Eilen otin Pernod´a Roosan muistolle. Seitsemäntoista vuotta kestänyt suhde on pitkä - varsinkin, kun on eläimistä kyse. Kissoista olen pitänyt pikkupojasta lähtien. Japanilaiset väittävät, että ne tuottavat onnea ja muinaisilla egyptiläisillä ne taisivat olla jumalia. Olen valmis allekirjoittamaan kummatkin väittämät. Nyt kuitenkin olen päättänyt pitää taukoa niiden kanssa. Kenties uhmaan kohtaloani. Roosan tuntien tiedän että hänellä riittää kommentteja toilauksistani tuollakin puolen, niitä voi käydä katsomassa tuolta Postuumi postista.

Maanantai 26/5. Ilta.

Suru.

Lauantai 24/5. Aamu. Suomessa suunnitellaan, että opiskelijalta voitaisiin evätä opiskeluoikeus, jos katsotaan ettei hän sovellu alalle. Kannatettava ehdotus. Ja voisi saman tien laajentaakin; aamun lehdestä löytyi nimittäin uutinen että saksalaispariskunta oli tarjonnut lastaan myyntiin ebayn nettimyynnissä. Eli soveltuvuustesti myös vanhemmiksi aikoville. Ja haitenneisko tuo jos vaikka eduskuntiin, hallituksiin, pääministereiksi ja presidenteiksi pyrkivät myös testattaisiin soveltuvatko hallitsemaan. Ah, siitäpä urkenisi ura kokonaan uudelle virkamieskunnalle - joka tietysti olisi soveltuvuustestattu.

Perjantai 23/5. Aamu. Juuri kun aloin olla huolestunut kuinka Ruotsi selviää kansalaisten syrjäytymisestä sain hallitukselta vastauksen: Regeringen har i dag beslutat om en förordning om urbant utvecklingsarbete. Syftet med förordningen är att ge en struktur för att samordna utvecklingsinsatser mellan stat och kommun i stadsdelar med utbrett utanförskap. Tunnen suurta huojennusta.

Lapsille vihjeeksi: Britney on palkannut isänsä.

Tiistai 20/5. Ilta. Tämän päivän olen rassanut tätä sivuani. Tarkoitus oli tehdä hienosti mappi juhlakuvilleni. Seuraus oli se että ko. sivu katosi netistä. Käytin kohtuullisesti kirosanoja, mutta sekään ei auttanut. No, iltapäivästä lähdin kulttuuririennolle Göteborgiin. Nelihenkinen delegaatiomme kuihtui kahden miehen partioksi, mutta sehän ei tahtia haitannut. Juha sai tuta suunnistusvaistostani, löysimme väärään paikkaan alta aikayksikön ja oikea paikkakin löytyi ilman hakemista. Taiteilija ei ollut paikalla, taulut olivat. Kävimme myös pyörähtämässä ent. Kangaroo-ravintolan parkkipaikalla joutuen toteamaan, ettei aika mennyt koskaan palaa. Kotiin päästyäni söin, otin ruokaperäiset ja sen jälkeen kävin kotisivuni kimppuun ja uskokaa tai älkää sain sivun toimimaan.

Maanantai 19/5. Ilta. Lätkästä vielä (viimeisen) kerran. Alko potuttaa finaalin katseleminen, kun ruotsalaistuomarit olivat pilata matsin. Oikeus kumminkin voitti. Pronssimatsista etsin kommenttia sekä eilen, että tänään kotiinkannetuista, mutta ei auttanut edes lukulasit. K.H.P.V:n pj. soitti tänään lähes heti hakemukseni liikkeelle laitettuani ja ilmoitti hetken rupateltuamme että asiani otetaan esille yhdistyksen tulevassa kokouksessa. Kenties uraputkeni on aukeamaisillaan.

Sunnuntai 18/5. Ilta. Lätkää tuli seurattua sen verran, että ideoin uuden sarjasysteemin: Kanada, Venäjä ja Tsekki pelaavat kullasta, Ruotsi ja Suomi ratkovat pronssin kohtalon. Aikomuksena laittaa paperit vetämään päästäkseni tämän järjestön suurlähettilääksi Ruotsiin. Kuvittelisin kohtuullisesti täyttäväni mahdolliset vaatimukset. Britneyn pyöristynyt vatsa johtuu kuulema pillerin ottamisesta, ei sen ottamatta jättämisestä.

Perjantai 16/5. Aamu. Aamun lehti herätti iloisella uutisella: Sika esittää että bensiinin hinta pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Aika sikamaista. Kyseessä ei ole possulihantuottajat vaan Statens institut för kommunikationsanalys, eli Valtio kommunikaatioanalyysi instituutti Vkai, joka tietysti tuo mieleen Kwai-joen silta elokuvan ja elokuvissahan aina syödään popcornia ja amerikoissa on tehty tutkimus, joka todistaa että popcornin syönnillä on myönteisiä terveysvaikutuksia. Eräs tutkimuksen rahoittajista on popcornituotteiden valmistaja. Illansuu. Ehtinen ennen lätkää kirjata pari huomiota päivän uutis-sadosta. Amerikoissa on todettu lehmien tuottavan maitoa paremmin kun on vesipatjat ja telkat. Kajjaanissa koto Suomessa on löydetty kananmunasta avain. Näinpä eläinmaailmakin urbanisoituu. Jälkimmäinen löydös herättää tukun kysymyksiä: onko muna vai kana ensin, vaiko mahdollisesti avain? Myös munalukko saa aivan uuden ulottuvuuden. Ehkä kuitenkin oli kyseessä epätoivoisen kanaemon yritys jelppiä jälkeläistään pakenemaan kanalasta.

Torstai 15/5. Aamu. Eilinen oli melkoista hässäkkää. Kaikki alkoi jo tiistaina, kun paikallislehdestä soitettiin ja kertoivat kuulleensa, että suomenkielinen vanhustenhoito olisi kotokylässä järjestymässä. En voinut kieltääkään. Tosin oli olemassa hienot suunnitelmat kuinka asia julkistettaisiin lehdistötiedottein jne. mutta toisin kävi. Hoitolautakunnan valmisteleva kokous, jossa käsiteltiin päätöksen tekevän palaverin esityslistaa oli päässyt julkisuuteen ja lehti halusi kommenttia. Tuloksen voi lukea täältä. Eilen aamulla oli moni lukenut lehden. Ennen puolta seitsemään soitettiin radiosta ja annoin puhelinhaastattelun sinne. Tuskin olin laskenut luurin kun paikallistv:stä soitettiin ja pyydettiin kommenttia. Seuravaan soittoon jo ehdin herätä. Tv halusi tehdä uudemman jutun oikein liikkuvan kuvan kanssa. Illalla kotiuduttuani seuran johtokunnan kokouksesta oli hiukan tyhjäksi puristettu olo. Toki olin myös vähintäänkin tyytyväinen.

Tiistai 13/5. Aamu. Suomessa Nordea-pankki on hävinnyt käräjäoikeudessa sijoittamisneuvojutun. Miettinytkin mitä ihmiset sitten tekevät kun suuri lama iskee ja olemattomat rahat ovat kadonneet olemattomiin. No, kansa istuu käräjillä peräämässä rahojaan ja kysyvät kenen on vastuu. Herrat ilmoittavat kantavansa vastuun - kas mikään ei ole niin kevyttä kuin vastuunkanto.

Maanantai 12/5. Aamu. On paljastunut, että Ruotsin armeijassa on suoritettu kovapanosammuntoja nakuna. Selvästi kannatettava ajatus. Ensinnäkin huomattava säästö materiaalikustannuksissa ja toiseksi selkeä strateginen yllätysefekti. Siinä on muhajedit ihmeissään kun päälle ryntää nakua Ruotsi-poikaa ja tyttöä. Taisteluhuudoksi vielä Främling, niin a vot. Britney saanut oikeuden tavata lapsiaan kolme kertaa viikossa. Valvotusti.

Lauantai 10/5. Aamu. Aamun lehdestä löysin uutisen, jota olen etsinyt melkein jo toivon heittäneenä: mies raiskasi polkupyörän. Nyt pääsee kansan syvät rivit vaatimaan valvontakamerat pyörätelineille. Lehtiä plärätessäni huomioin, että on avautunut köyhällekin mahdollisuus kerran elämässään päästä kunnon menopelin rattiin. Autotehtaat kuulema käyttävät ruumita kolaritesteissään. Ilmoitan täten että lahjoitan tomumajani Ferrarille jahka siitä aika jättää. Meikäläisen tuurilla autot ovat siinä vaiheessa kadonneet ihmiskunnan outona paranteesina. Radiopakinani löytyy tekstimuodossa täältä. Suloääntäni voi kuunnella huomenaamuna P2 kanavalla, joskus 7-9 välillä ja netissä pitempään.

Tiistai 6/5. Yö. Tekemässä pakinaa, tai miksi tuota nyt kutsuisi, radioon ruotsinsuomalaisesta kulttuurista. Nauhoitus - onko se sitä vielä digitaaliaikanakin - olisi torstaina, sunnuntaiaamuna ulos. Kulttuuria netistä kaivellessani törmäsin muutamaan mielenkiintoiseen sivuun. Tässä linkit niihin: Soile, Karl, Petra, Niklas. Pakina(t) löytyvät täältä. Britney jättänyt kotinsa siivoamatta sieltä muuttaessaan. Me vaatimme topatut kiffelinvarret!

Maanantai 5/5. Yö. Ajattelin, että jospa kertoisin miten paljon välitän sinusta, miten paljon merkitset minulle - paljon enemmän kuin osaat kuvitellakaan, kenties ymmärrätkään. Miten usein ajattelen sinua miettien miten osaisin asettaa sanani niin, että tuntisit itsesi arvostetuksi, etuoikeutetuksi ajatuksissani. Hyvää yötä. Toivottavasti tapaamme huomenna uudestaan.

Keskiviikko 30/4. Aamu. Klaara vappen vaan kaikille. Huolet ovat muutenkin poissa: Britney on löytynyt. Tosin pelkkä pyyhe päällään, mutta kuitenkin. Nämä "vilauttelu"-uutiset neitokaisesta eivät oikein jaksa kiinnostaa, enemmin haluaisin lukea, kun hän on väläyttänyt. Etelä Ruotsista kantautuu uutinen, että pääskysiä olisi jo nähty. Usko kevääseen alkaa pikkuhiljaa viritä.

Tiistai 29/4. Iltapäivä. Tyytyväisyys kostautui, vai liekö tuo onnistuminen ottanut niin voimille, että pari päivää olin toistaitoinen. Mutta nyt. YK on järjestämässä konferensia ruokapulasta. Maailmassa tuotetaan liian vähän ruokaa. Ajatus tuntuu hurjalta kulkiessa kaupassa notkuvien hyllyjen välissä. Hinnat toki ovat nousseet, mutta siitä huolimatta. Meidän yltäkylläisyys merkitsee sitä, että jossain on vielä vähemmän syötävää. Hiljaisuus Britneyn ympärillä jatkuu. Hämmentää.

Sunnuntai 27/4. Ilta. Olen kerrankin varsin tyytyväinen itseeni. Tein Kimin 30-juhlista oman sivun uudella menetelmällä - ja onnistuin! Jopa tekemään korjaukset. Pikkasen olen polleeta. Vanha koirakin oppii uusia temppuja. Sivulinkki on tuossa vieressä, jollei ole jo silmään sattunut. Nyt on niin mainio olo, ettei maailman menokaan masenna. Eikä Britneystäkään ole uutisen uutista. Sepäs.

Perjantai 25/4. Aamu. Aamun lehdestä luin että Suomessa sähläyksistään kuuluisan Sampo-pankin asiakkaan rahat olivat kadonneet hänen vaihtaessa pankkia. Poliisi-ilmoituskaan asiassa ei auttanut, kun nämä arvelivat että on vaikeaa asettaa tietokonetta syytteeseen. Tuostapa kehkeytyi - kun olen mietiskellyt kuinka tuleva maailman lopullinen talousromahdus tapahtuu - ajatus, että viimeisten aikojen rysähdys onkin näin: raha yksinkertaisesti vain katoaa. Ilta. Herroja on liikaa. Aamun lehdessä oli luettavissa myös sellaista että Ruotsin armeijassa on kenraali jokaista kolmea tykkiä kohden; laivastossa amiraali lähes jokaiselle alukselle. Miten lienee muiden virastojen laita? Kaksi virastopäällikköä jokaista koulua, vanhustenhoitoyksikköä ja sairaalaosastoa kohden? Mahdollisesti olen lukenut huonosti lehtiä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun silmiini on sattunut esimerkki, jolla kouriintuntuvasti näytettiin ruotsalainen byrokratia alastomuudessaan. Asian vakavoittaa vielä se että kyseessä oli sitoutumatoman porvarilehden pääkirjoitus.

Torstai 24/4. Aamu. Status on tärkeää ihmiselle tietää aamun lehti kertoa. Tutkijaryhmät Japanissa, Saksassa ja Amerikoissa ovat päätyneet samaan tulokseen. Rahan saanti ja statuksen nouseminen aiheuttaa onnen tunnetta ihmisessä. Ja kuinkas ollakaan nämä liityvät toisiinsa: mitä enemmän rahaa, sitä korkeampi status. Meille rahattomille poloisille jää kärvistely kateudessa katsellessamme ylemmällä puolalla olevan kengänpohjia. Kyllä nyt harmittaa.

Keskiviikko 23/4. Aamu. Myrkkyjä t-paidoissa. Eli voiko siis kuolla kun laittaa vaatteet päälleen? Syötyään ensin tappavan annoksen epäterveellistä aamiaista, poltettuaan aamun kolme keuhkosyöpäsavuketta jutellen samalla kalmansäteilyä hehkuvalla kännykällä. Elämästä ei selviä hengissä, totesi laulaja aikoinaan. Britneyn tv-tähtiura on saamassa jatkoa, minkä ilolla totean.

Tiistai 22/4. Ilta. Maailmalla tiedetään että Vladimir Nabokovin uutta romaania oltaisiin julkaisemassa - yli kolmekymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Kirjailija oli halunnut että käsikirjoitus poltettaisiin, mutta ilmeisesti tullut toisiin aatoksiin annettuaan näyssä pojalleen luvan painattamiseen. Viittaa päivän mietteeseen. Itselleni isäukko antoi arkipäiväisempiä ohjeita - komensi sammuttamaan valot. Ohje, jota näinä energian säästön aikoina, olen tiukkaan noudattanut.

Maanantai 21/4. Aamu. Vieläkin on juhlahumuinen olo - monestakin syystä. Juhlat olivat mahtavat: syötiin, juotiin, laulettiin ja tanssittiin, kuten juhliin kuuluukin. Juhlakalu itse oli tyytyväinen ja sehän on tärkeintä. Juhlasta tulee tuota pikaa oma kuvasivunsa, kunhan saan kuvat järjestykseen ja sivulle sopivaan muotoon. Maapallo jatkaa pyörimistään, itselläni kuitenkin hyvä olo, jonka soisin jatkuvan.

Lauantai 19/4. Aamu. Opin uusia sanoja. Pidän niistä. Nettisivulla käyntiä kutsutaan osumaksi. Mikä on loogista, sillä yksi kävijähän voi tehdä monta osumaa. Tälle kuukaudelle on sivulleni kertymässä ennätysmäärä osumia. Kenties siksi oloni on kuin osuman saanut. Putin ilmoittanut ettei ole menossa naimisiin. Että silleen. Tänään on aika juhlia poikaani Kimiä. Vuosia täytti jo viikolla - tuntuu kuin lapset olisivat ottamassa kiinni iän suhteen.

Perjantai 18/4. Aamu. Jostain syystä alkanut heräilemään aikaisin aamulla. Vanhuus? Norjasta kantautuu tieto, että siellä olisi nostettu avustuksia olemattomista lapsista. Toisaalla lehdessä oltiin huolissaan maapallon väestön kasvusta. Kuinka suuri osa väestöstä on fiktiivistä? Itselläni on usein sellainen olo. Britneyllä videopäiväkirja - eikö paparazzit riitä?

Torstai 17/4. Aamu. Iltapäivään mennessä Englan murhan tunnustaneen miehen nimi ja kuva ilmestyivät eilen myös ruotsalaisiin nettilehtiin. Jaksan olla sinisilmäinen. Toisaalta, jos nimi ja kuva on kaikkien nähtävissä netissä muualla, miksi sitä salailemaan? Ryhdikkyyden, moraalisen uskottavuuden vuoksi? (Tässä kohdassa saa nauraa.) Nuoret naiset näyttäisivät olevan kevään muoti-ilmiö. Ainakin johtavien poltiikkojen keskuudessa. Kaima Kanervan tekstariflirtit ovat vielä tuoreessa muistissa ja maailmalta kantautuu tieto, että Saksan ent. kansleri Helmut Kohl olisi löytänyt itseään 30 vuotta nuorempaa seuraa ja samoilla linjoilla porskuttaa myös Venäjän Vladimir Putin - jos nyt lehtiin on uskominen. ;) Täytyy tunnustaa, että nuoret naiset pitävät mielen virkeänä.

Keskiviikko 16/4. Aamu. Avaruus kiinnostaa minuakin, tiedänpä jopa että se loppuu ässään. Aamun lehdet tietävät kertoa, että 13-vuotias saksalaispoika on korjannut NASA:n Apophis´ksi nimetyn asteroidin radan todennäköisyyslaskelmia. Jos huonommin käy taivaankappale mätkähtää Atlantiin vuonna 36. Ken elää saa nähdä. Hämmentävää oli nähdä Engla-tytön murhan tunnustaneen miehen kasvot ja nimi suomalaisen lehden etusivulla. Varsinkin, kun Suomessa on ministerien kännykkäviestien yhteydessä käyty kiivasta keskustelua kansan tirkistelyhalusta.

Tiistai 15/4. Aamu. Tyttäreni Emilie suunnittelee lähtevänsä opiskelemaan astrofysiikkaa. Mitä ilmeisimmin antoisa aihe, sillä Venäjältä kantautuu tieto, että huomattava osa maan kansalaisista uskoo avaruuden vaikuttavan heidän elämäänsä, mm. aiheuttavan unettomuutta, sairauksia ja rahaongelmia. Avaruus lienee syynä Britneylläkin, kun meikatessaan ajoi autolla kolarin.

Maanantai 14/4. Aamu. Olympia- yms. kilpailujen sääntöjä tulisi muuttaa siten, että palkinnot jaetaan vasta sen jälkeen, kun § 13a dopingtestit on tarkkaan syynattu, kisapaikkojen roskapussit ronkittu ja näistä toimista aiheutuneet oikeudenkäynnit on käyty. Ja § 13b kun sekä valmentajien että urheilijatähtitallien pomojen muistelmat on julkaistu ja niistä aiheutuneet oikeudenkäynnit käyty. Idea on mainio siinä suhteessa että siitä saisi tv:n täytettä vuosikymmeniksi eteenpäin. Ja formaateilla, jotka kiinnostaisivat muitakin kuin penkkiurheiluun hurahtaneita.

Lauantai 12/4. Aamu. Ulkona tekee talvea. Ei naurata. Kevään odottelu taitaa tosiaankin jäädä odotteluksi. No, eilen näin kottaraisia. Parin tunnin päästä lähtö kokoukseen Axevallaan, illalla keikka Göteborgissa - tulla sinne - ja välissä pitäisi ehtiä käydä synttäreillä. Onnea Mira etukäteen! Moby olisi valmis menemään naimisiin Britneyn kanssa. Kukapa ei

Torstai 10/4. Ilta. Tänään tuli lehti, jota en tilannut sen vuoksi kun se oli liian halpa. Nyt se tuli ilmaiseksi. Eilen soitettiin rahansijoitusyhtiöstä ja haluttiin päästä huolehtimaan pahaisista eläkepennosistani. Huonot ajat ovat käsillä, kun köyhän raha kelpaa. Britney Spearsin siirtyminen rättikauppaan uumoilee saman suuntaista.

Keskiviikko 9/4. Aamu. Aamun lehti tiesi kertoa, että liian varhainen rintaliivien käyttö aiheuttaa riippurinnat. Paris Hiltonin taannoisella Suomen piipahduksella kohuttiin siitä, kun miljoonaperijällä ei ollut varaa liiveihin. Eli asia ymmärrettiin väärin. Paris oikein. Futiksessa harrastan uskottomuutta. Suosikkijoukkueeni vaihtuvat tiheään tahtiin. Tällä hetkellä se on Liverpool - on ollut sitä ennenkin - monestakin syystä. Ruotsalaisia selostuksia kun joutuu kuuntelemaan, niin kesti jonkun aikaa päästä selvyyteen, että pelaaja jota kutsuttiin hyppijäksi oli Sami Hyypiä.

Maanantai 7/4. Iltayö. Sirkus osa II. Olympiatulta kuskataan ympäri maailmaa - tai ainakin Eurooppaa - tällä hetkellä ja homma hoituu hieman nihkeästi, kun Tiibetin vapauttamista vaativat ovat omineet soihdun kuljettamisen mielenilmaisunsa kohteeksi. Kuka sanoi ettei urheilu ja politiikka kuulu yhteen? Toinen joka haluaa kiertämään maailmaa on Britney Spears. Jotenkin on tunne että tähti olisi laskusuunnassa. Ei skandaalin skandaalia moneen päivään.

Lauantai 5/4. Yö. Huhtikuu on nurmikkopalojen aikaa; nyt onkin käry alkanut käydä - tosin urheilun parissa. Toistakymmentä kreikkalaisurheiljaa on kärynnyt kiellettyjen aineiden käytöstä. Sirkus alkaa olla kovin rähjäisessä kunnossa: tirehtöörin takin toppaukset pursuavat olkapäistä, prinsessa jauhaa purukumia kyllästyneenä ja klovnit - ainoat esiintyjät - kompuroivat onnettomina ympäri näyttämöä ymmärtämättä osata tehdä muutakaan. Poistuessaan Suomesta Paris Hilton lausui tyhjentävästi: Bye bye.

Torstai 3/4. Ilta. Venäjällä lahkolaiset antaneet lopullisesti periksi. Lahkon johtaja yrittänyt omaperäistä itsemurhaa: takoi itseään halolla päähän. Tuota on tullut harkittua omallakin kohdalla silloin tällöin, ei kylläkään itsemurha mielessä. Oisko siinä lääke uskoon hurahtaneille? Kolme Neitsyt Mariaa ja kahdesti halolla päähän. Suomessa kohutaan ulkoministerin eron jälkeen jo uusista asioista: Paris Hilton tullut kylään ja sanonut jotain englanniksi, mikä myönteiseksi tulkittiin. Britney saa tätä nykyä vakituista tuloa: isältään taskurahaa.

Keskiviikko 2/4. Yö. Suomessa valittu ulkoministeriksi hymypoika Alexander Stubb, jota täkäläisissä lehdissä on jo ehähdetty kehumaan. Ollut kuulema ahkera EU-parlamentissa. Toinen syy lienee se että Aleksi poika kuuluu bättre talande folk i Finland. Saa nähdä millaista sänkeä Stubb saa aikaiseksi, onhan hän myös tunnettu Nato-intoilija.

Maanantai/tiistai 31/3-1/4. Yö. Pernod ostanut Vin & Sprit-yhtiön eli valtion viinakeittimön. Pernodista muodostunut tämän oudon talven aikana mielijuomani väkevissä. Olut on edelleen Urquell. Eli kahta en vaihda. Elämäni outoja asioita osa #2: olisi säestyskeikka lauantaina Boråsissa, solistina Sanna Toivanen, jota säestimme Axevallassakin. Edelliskerrasta jäi mappi, jota ei sitten löytynyt mistään, juuri kun oli kovasti tarpeen - kunnes eilen (siis 31/3) osui silmään niin näkyvästä  paikasta, etten ollut osannut katsoa. Muuten olin kirjahyllyn kääntänyt lähes ylösalaisin.

Sunnuntai 30/3. Ilta. Huomasin että sunnuntaisin jäänyt nämä merkinnät. Sille on helppo selitys. Ne ovat päiviä jolloin olen aika toistaitoinen keikkojen jälkeen. Ajatus ei ikään kuin liiku. Seuraavakin on edellispäivien työn tulosta. Ruotsissa on keskustelua herättänyt se että opettaja sanottiin irti, kun tämä oli antanut hylkäävät todistukset puolelle luokan oppilaista. Ensin vaaditaan että kouluun pitäisi saada todistukset ja sitten kun niitä aletaan jaella, ei niitä hyväksytä.

Torstai 27/3. Aamu. Aamun lehdestä tulin lukeneeksi tarkemmin Venäjän lahkolaisista. (Pintapuolisena ihmisenä tulee lukaistua nettilehtiä otsikoita haroen ja niistä vedettyä joskus pitkällekin meneviä johtopäätöksiä - joita näin siis anteeksi pyydän.) Lehdestä ilmeni, että maailmanloppu olisi tulossa vasta toukokuun lopussa. Lahkon periksianto johtui siitä että rospuutto tuli ensin. Niinkin voi käydä.

Keskiviikko 26/3. Ilta. Heti tuli kohennus Britney-uutisiin: hän on esiintynyt tv-sarjassa menestyksekkäästi (nyt siis omana itsenään, ei piirroshahmona). Selvää kehitystä. Muutenkin maailmalta tulvii myönteisiä uutisia: maailmanloppua odotellut lahko Venäjällä on antamassa periksi. Kenties sitä loppua ei sitten tullutkaan. Ainakaan toistaiseksi. Irakissakin puhelinlinjat toimivat taas, tosin kehnosti, mutta väärään numeroon kyllä yhdistävät. Tämä piti testata joutuakseni vain huomaamaan, että olin oma itseni. Jonka tiesin entuudestaan. En kylläkään usko horoskooppeihin. Itseeni uskon. Ajoittain.

Tiistai 25/3. Ilta. Suomesta kantautuu tieto, että sinnekin olisi huomiseksi tulossa talvi. Ja myös sellaista että läänit oltaisiin romuttamassa. Eli käytännössä olisi toteutumassa jo olemassa oleva: Helsinki ja muu Suomi. Täällä meillä pähkäillään näiden aluehallintojutskien kanssa, joista ei taida tulla sen valmiimpaa. Uutiset Britneystä ovat kiven takana, häntä ei löydy enää kuin piirros-tvsarjasta. Jossa ampuu itsensä.

Maanantai 24/3. Ilta. Ulkona tekee edelleen talvea, pääsiäinen on ohi. Näihin kuoleman ja ylösnousemuksen päivien viettoon sopii tieto Irakin sodasta: 4000 amerikkalaista sotilasta on saanut surmansa sodassa, jonka päättymistä presidentti Bush ehähti kehumaan muutama viikko sotatoimien alkamisen jälkeen. Nettikeskustelussa huomautetaan että uhrien lukumäärään ei lasketa haavoittuneita, jotka ovat menehtyneet sairaallahoidossa USA:ssa ja Euroopassa. Nämä uhrit mukaanlukien kaatuneiden määrä olisi tietojen mukaan 17 000. Irakilaisten siviiliuhrien määrää arvioidaan jo sadoissatuhansissa. Ylösnousemus tästä sodasta on tuskien takana.

Perjantai 21/3. Aamupäivä. Ulkona tekee talvea, on pääsiäinen. Lapsena en osannut sisäistää pääsiäisen sanomaa; jotenkin se tuntui joulun kevytversiolta, tai pitäisikö sanoa raskasversiolta. En voinut ymmärtää miksi Jeesus jätti homman kesken. Jumalan poikanahan hänellä olisi ollut mahikset elellä niin pitkään kuin halusi ja pistää järjestykseen nämä ihmisen hölmöilyt, joihin hän kerta toisensa jälkeen sortuu.

Torstai 20/3. Aamupäivä. Koittava pääsiäinen ja viikonvaihde vaatisi loppukevennystä. Aamun lehdessä piristävä juttu puutyökerholaisista, jotka veistelivät itselleen arkkuja. Hauta-sellaisia. Irakin sodan alkamisesta viisi vuotta... No, huomenna on kevätpäiväntasaus, eli päivä on huomisesta lähtien pitempi kuin yö. (Irakinsodan vuosipäivän johdosta uusintana Erno Paasilinna päivän mietteessä.)

Tiistai 18/3. Aamupäivä. Tasa-arvo edistyy: nuketkin osaavat tätä nykyä sanoa: isä - vai olisikohan se kansainvälisesti Papa? Syvään lamaan vaivutaan ikään kuin loiventaen. Parannuskeinot tulevat olemaan samat kuin aina ennenkin: köyhiltä kiristetään, herroille jaetaan bonuksia vastuun kantamisesta. Ja kansa on hiljaa; valtaa ei enää kumota, kun kukaan ei tiedä kenellä valta on.

Maanantai 17/3. Aamupäivä. Eilisillan uutisten säästiedotus kertoi, että lumisateet jäisivät itäisen Ruotsin puolelle. Niin ei kuitenkaan käynyt. Jokin aika sitten kerrottiin että kulunut talvi olisi ollut maapallon kylmin aikoihin, lämpimin täällä meillä satoihin vuosiin. Eli se mikä globaalisesti on kylmää voi paikallisesti olla lämmintä. Siis sää on yhtä sekaista kuin maailman meno muutenkin.

Perjantai 14/3. Aamupäivä. Rukoukseni kuultiin lähes heti. Aamun netti DN:n etusivulla tieto Britneystä, että olisi saanut pestin komedialeffaan, mikä herätti helpotusta. Varsinkin, kun suuret humoristit kautta aikojen ovat todenneet, että tragedia ja komedia ovat kuin kaksoset. Wikipedia - tuo nettitietokirja - käy myös eroilmotuksien tekemiseen. Se varmasti kävisi myös ulkoministerille hakulaiteeksi blondien metsästykseen.

Torstai 13/3. Ilta. Olisikohan kyse jonkinlaisesta Ilkka-ilmiöstä, kun tällä viikolla on kävijämäärä sivullani noussut huikeasti? Siis heijastuuko kaimani, Suomen ulkoministerin, tekstarikohu myös nettiarkeen? Eli Ile on pop. Jari on myös hyvä. Iltapäivällä vain hämmensi, kun äkkäsin että huomisen Jari oli jo nähtävissä tänään. Tulevaisuus on jo siirtymässä menneisyyteen?

Keskiviikko 12/3. Aamu. Viime merkintä oli naistenpäivältä. Sen jälkeen nousi uutisiin Suomen ulkoministeri, kaimani, joka oli intoutunut lähettämään sadottain tekstareita "tanssijalle". Usa:ssa New Yorkin kuvernööri kärysi maksetun seksin käytöstä. Kuvernöörin poliittinen ura lienee tiensä päässä, Ikelle ennustaisin äänivyöryä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Britneyn osalta alkanut pohtia olisiko aika perustaa Älkää-unohtako-Britneytä seura. Kovin on hakusessa uutiset rouvasta.

Lauantai 8/3. Aamupäivä. Naisten päivä. Tasa-arvoministeri sanoo, että jokainen päivä pitäisi olla naisten päivä. Joku päivä sitten väitti toinen ministeri, keskustan pj. että naisia ei ole tarjolla kun hallitus tekee nimityksiä valtion virastojen johtajiksi. Samaan aikaan kerrotaan että kouluissa tytöt ja nuoret naiset hakkaavat pojat ja nuoret miehet osaamisessa mennen tullen. Kenties on niin että valtaan pääsyyn ei tarvita osaamista. Naisten päivän kunniaksi on Unski myös päivittänyt sivujaan. Kuinkas muutenkaan?

Tiistai 4/3. Yö. Maailmalla kerrotaan, että Mooses olisi pienessä pilvessä kirjoitellut kymmenen käskyä. Selittää paljon. Esimerkiksi sen miksi israelin kansa vaelsi 40 vuotta erämaassa. Käskyt pääosiltaan ovat ihan jees. Tosin mietityttää se, että tuhansien vuosien takaiset uutiset hakkaavat päivän tapahtumat. Eihän noissa tosin mitään uutta ole. Arsenal nyt kuitenkin voitti. Aina jotain.

Maanantai 3/3. Ilta. Kevättä rinnassa kuten kuvista näkyy. Puoli vuotta sitten ei ollut harmainta aavistusta kenestä Venäjän uusi presidentti ja vaikutti lähes täysin varmalta että Hillary Clintonista tulisi USA:n ensimmäinen naispresidentti. Nyt on uusi pressa Venäjällä, mutta kenestä kollega Amerikkaan? Britney kiistää raskauden ja luonnollisena jatkeena jättää poikaystävänsä.

Lauantai 1/3. Iltapäivä. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kevät tuli jo ajat sitten. Itse lasken sen alkavan maaliskuun ensimmäisestä päivästä; niinpä sitten talojen katot ja maa olivat valkoisena kun heräsin tänä aamuna. Nyt lumi toki on sulanut, sataa vettä. Viimeisin uutinen, joka on sattunut silmääni Britneystä kertoi, että rahat olisivat menneet. Sen jälkeen tuli hiljaista.

Keskiviikko 27/2. Aamu. Suomesta riittää uutisia. Bensaa ollaan laittamassa kortille ja marsalkka Mannerheim on homo. Jälkimmäinen uutinen on animaatioelokuvasta, mutta on saanut kansallista mainetta vaalivat piirit takajaloilleen. Moisen väittäminen on suomalaisen sankarin mustaamista. Homoseksuaali siis ei voi olla sankari. Kummastuttaa.

Perjantai 22/2. Ilta. Tällä viikolla herättänyt kansainvälistä huomiota Suomessa Mikkelin ydinvoimalan räjähdys. Tosin uutinen ei tainnut päästä nettiä kauemmas. USA:ssa republikaanien pressaehdokkaan John McCainin mahdollinen nais-suhde on saanut arvovaltaisen New York Timesin puuttumaan alkujaan juorulehdissä pyörineeseen uutiseen. Täkäläiset lehdet kommentoivat uutista varovaiseen sävyyn. Netti tainnut tehdä uutisista ankan munia.

Maanantai 18/2. Iltayö. Viime viikolla kummastelin sivujeni kävijämäärän nousua ja tänään tuli asiaan selitys: Jussilta tuli linkki SVT:n sivuille... Mukava kun mainostetaan. Unski varsinkin on ylpee. Päivittänyt muuten palstaansakin. Siskon mieliksi vaihdoin Kukahan osioon kuvan. Täytyy pikkuhiljaa ryhtyä pitämään huolta julkisuuskuvasta. Uutiset maailmalta tietävät kertoa, että Playboyn puputytöt tahkoavat tappiota, kun taasen Britneyn omaisuutta siirrellään ympäri sukua.

Perjantai 15/2. Aamu. Eilisestä ystävänpäivästä keskusteltiin suomalaisten lehtien yleisönpalstalla siihen malliin, että onko siitä tullut toinen "naistenpäivä". Minua henk. koht. muisti kummankin sukupuolen edustajat ja Roosakin oli tavallista kiltimpi. Itse en päivästä isommin perusta, yritän olla ystävä ystävilleni ympäri vuoden. Maailman mediat ovat epätietoisia Britneyn siviilisäädystä. Kaipaavat ystävää. Vai ostajaa?

Tiistai 12/2. Ilta. Ronaldinhon kenkiä on käynyt katsomassa Youtubella yli 20 miljoonaa kävijää. Sanoo paljon Ronaldinhon suosiosta, kenties myös netistä - ja ajastamme. Viime kuussa kävi ennätysmäärä kävijöitä näillä sivuilla. Se tuntui hieman oudolta, mutta toki lämmittikin. Itse kun olin syystä ja toisesta laiskistunut sivua päivittämään.

Perjantai 8/2. Ilta. Katselin lenkillä kuinka pensaat työntävät jo lehteä ja Kaleva tietää kertoa, että lepän siitepölyä olisi jo ilmassa. Ihmekös sitten että nokkaa kutittaa. No, kevät tulossa ja sepäs on mukavaa. Maailma ei sitä vielä ole huomannut (tosin kun meillä alkaa kevät niin eteläisellä pallonpuoliskolla...) sama meno jatkuu: Amerikoissa ammutaan toisia hengiltä jopa yliopistotasolla, pommit räjähtelevät ja Euroviisukarsinnat alkaneet.

Torstai 7/2. Päivä. Hesarista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Suomen itsesensuurista. Tällä puolen lahtea eläneenä ja Suomen mediakuvioista huonosti tietoa saaneena juttu antoi uutta kuvaa armaasta ent. kotimaasta. Särki myös myytin siitä, että Aku Ankkaa olisi haluttu Suomessa sensuroida housuttomana kapitalismin esitaistelijana. Tosin muistelisin ettei Akua Äänekosken kirjaston lastenlehtien joukosta löytynyt. Kotiin se kyllä tuli. Ilta. Päivällä unohtui tärkein: Britney on päässyt sairaalasta taistelemaan elämänsä ja rahojensa puolesta, mikä kenties on yksi ja sama asia. Päivitin päivällä myös Viran puolesta osiota viimeisimmällä Viiteryhmän muistiolla. Unskin ystäville tiedoksi: mies suunnittelee keväällä koittavan mies-seminaari/kurssin ohjelmaa.

Maanantai 4/2. Ilta. Viime viikolla luin uutisen että kaikki sinisilmäiset polveutuvat samasta esivanhemmasta. Piti käydä tarkistamassa silmien väri - jonnekin vihreän haaleaan häivähti. Sinisimäiseksi olen tuntenut itseni useinkin. Alkuviikon mediapärskeestä kiinnitin huomiota Brittihallituksen tarjoukseen kilojen pudottajille. Paljonkohan saa samojen kilojen häivyttämisestä?

Tiistai 29/1. Ilta. Suomessa suunnittelevat doping-lukolla varustettuja suksia, täällä meillä päin on luvassa vaihteeksi myrskyä, Britney on sekä vilautellut, että itkenyt lohduttomasti - en ole varma järjestyksestä, tai että olisiko asioilla mahdollisesti tekemistä toistensa kanssa - jotenkin tuntuu että maailmankirjat olisivat sekaisin. Vai pitäisikö sanoa blogit?

Lauantai 26/1. Aamu. Mennyt lähes viikko ilman merkintää, jokohan alkaa nettiväsymys painamaan? Olen ollut huomaavinani, että bloginpitäjillä on jonkinlaista taantumaan. Toinenkin selitys on: ollut tällä viikolla kaiken näköistä palaveria ja niiden kanssa mennyt aikaa, tai ainakin ajatus. Torstaina oli viiteryhmän kokous ja se herätti mietteen: on kumma että Ruotsissa löytyy susien, ilveksien, karhujen ja jopa lintujen laskijoita, mutta vähemmistöistä ei kukaan pidä lukua.

Maanantai 21/1. Iltayö. Männä viikolla luin lehdestä että vanha hyvä aika on kovaa vauhtia palaamassa. Saksasta lähetetään jo nuorisoa Siperiaan kuria oppimaan. Niin sitä pitää! Siinähän olisikin mainio keino lämmittää EU:n ja Venäjän kylmän kireäksi virttyneet välit. Siperiaan vankileirien saaristo, minne kuskattaisiin kaikki EU:n vangit. Maksuksi sitten sellaista ystävyys- yhteistyö- ja avunanto luontoista jutskaa. Ja myönteisiä uutisia lisää: Britney on eronnut.

Lauantai 19/1. Päivä. Myrskyää tuossa ikkunan takana; toki ei täällä päin ainakaan enää niin pahasti kuin vuosi sitten. En ole mikään vannoutunut G. W. Bush-fani, mutta jotenkin kaveria käy pikkasen sääliksi. Kukaan ei tunnu enää välittävän hänestä tuon siunamaa: jok´ikinen presidettiehdokas saa enemmän huomiota, vaikka vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa. Israel hyökkää Gazaan samaan aikaan kun Yrjö-poika on paikalla puhumassa rauhasta... Viran puolesta osiota olen päivittänyt pitkästä aikaa. Laiskana en ole ollut, muuten vain jäänyt.

Keskiviikko 16/1. Iltayö. Taloustieteilijät arvelevat että kulutusjuhla olisi tältä erää ohi. Sellaistahan se tahtoo joulun jälkeen olla. Mutta vannomatta paras - moni hoitaa masennustaan ostoksilla. Päivän uutisista tarttui silmääni Göteborgista löydetty pommi, joka osoittautui lähemmin tarkasteltuna hieromasauvaksi. Poliisi arvelee, että joku jää puutteeseen. Puutteessa tuntuu elävän Britneykin - tietojen mukaan olisi harrastanut seksiä buotiquen sovituskopissa. Toki voi hillitä ostoshimoakin.

Tiistai 15/1. Illan suu. Saan postia hallitukselta. Eilen tuli tällainen viesti Nyamko Sabunilta: "Under året kommer regeringen att inleda en satsning på en dialog för att skapa en förstärkt gemensam värdegrund i Sverige." En toki vielä voi tietää millaiseen arvomaailmaan päädytään, mutta ilmottaudun jo nyt sen vastustajaksi, viitaten päivän mietteeseen. Enkä vaihda päivän kuvaakaan.

Päivän miete

"Enemmistö jähmettää olemassa olevan. Kehitys voi tapahtua ainoastaan vähemmistön toimesta."

Bertrand Russell

Maanantai 14/1. Illan suu. Britneystä kantautuu sellaista tietoa, että olisi hurahtanut ukkomieheen. Oliko löytänyt tämän Meksikosta vai mistä en ole päässyt selvyyteen. Ukkomiehiä kantsis kyllä varoa - tunnen muutaman tapauksen, eivätkä ole miestä kummosempia. No, masokisteja on monenlaisia.

Sunnuntai 13/1. Ilta. No nyt on oma digikamera ja kenties nuo kuvat tuossa alempana alkavat vaihtua tiheämpään. Pari päivää sitten lenkillä näin koivun kylkeen ilmestyneen kaiverretun sydämen, mikä pakotti kameran ostoon. Runsas puoli vuotta sitten vielä manattiin suurta nousukautta - nyt on ääni kellossa vaihtunut. Uskalsin epäillä asian paikansa pitävyyttä, kun olen tullut laittaneeksi merkille, että silloin kun duunarilla menee hyvin on asiat huonosti.

Torstai 10/1. Ilta. Suomesta kantautuu tieto, että pikaruoka ja kokoomus-puolue mainostivat parhaiten. Eikö se ole yksi sama ja asia? Tämän vuorokauden Britney Spears uutiset: ruotsalaistähti (vvv) laulaa Britneyn levyllä, Britneyn alastonkuvat olisivat myynnissä ja itse Britney on löytynyt Meksikosta. Tuohon ei pysty edes kokoomus.

Keskiviikko 9/1. Iltapäivä. Kirjailija Juha Seppälä on lopettanut blogisivun pidon; sitä harmittelevat muutkin kuin minä. Sanojia on  paljon, sanottavaa vähemmän. Tästäkin etusivusta leijonanosan (vai pitäisikö sanoa Roosan mieliksi tiikerinosan) kaappaavat kuvat. Tarinoista löytyy nyt murhajuttu. Sitä pääsee lukemaan myös tästä.

Maanantai 7/1. Iltayö. Tämän päivän Hesarista luin uutisen, joka on varmaan Suur-Suomi hailahtelijoiden (kai heitäkin vielä on) märkä uni: Saturnuksen kuun Titaanin yksi metaanijärvi on ristitty Koitere-järven mukaan. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen: dr Philkään ei voinut auttaa Britneytä.

Perjantai 4/1. Iltayö. Eilen kävin katselemassa viime vuoden Prahan reissun kuvia ja lueskelin myös matkapäiväkirjojani ja siitä tuli mieleen, että sehän oli upeinta mitä viime vuonna kohdalleni sattui. Prahan kevättä ja matkaseuralaisia tuli ikävä. Matkapäiväkirja kuvineen löytyy tuolta tarinoista. Media tietää kertoa että Britney olisi joutunut pakkohoitoon. August Strindbergiä lainaten: Det är synd om människan.

Keskiviikko 2/1. Ilta. Kirjoitetaan vuotta 2008. Siis täällä meillä päin. Muualla maailmassa on meneillään muut vuodet. Kissakin elää neljä vuotta siinä missä ihminen yhden. Silläpä ne sitten lepäilevätkin suurimman osan aikaa. Mitään ihmeempiä uudistuksia en aio sivujeni kanssa tehdä. Viime vuoden kuvat siirrän omalle sivulle ja tämän vuoden niin ikään omalle. Talvi tullut, kevättä odotan.